Tekijänoikeudet

→ Mitä ovat tekijänoikeudet?
→ Keitä tekijänoikeuslaki suojaa?
→ Kuka on tekijä ja oikeudenhaltija / oikeudenomistaja?
→ Kuinka kauan tekijänoikeus on voimassa?

Mitä ovat tekijänoikeudet?

Tekijänoikeus tarkoittaa sitä, että tekijällä on yksinoikeus päättää teoksensa käytöstä: teosta saa käyttää ja muunnella ainoastaan tekijän luvalla ja tekijän sallimalla tavalla. Jos teoksella on useampi tekijä, lupa teoksen käyttöön tai muunteluun tarvitaan jokaiselta tekijältä tai oikeudenhaltijalta. Tekijänoikeus voi Suomessa syntyä ainoastaan ihmiselle (luonnolliselle henkilölle), mutta taloudelliset oikeudet voi siirtää sopimuksella osin tai kokonaan esim. yritykselle, yhdistykselle tai oppilaitokselle. Moraaliset oikeudet pysyvät aina tekijällä itsellään.

Esim. sävellyksen sovittamiseen (Mitä on sovittaminen?) tai valokuvan käsittelyyn ja rajaamiseen konsertin käsiohjelmaan tarvitaan tekijän lupa.

Tekijänoikeudet antavat suojan sellaiselle luovan työn tulokselle, joka ylittää ns. teoskynnyksen eli on riittävän omaperäinen – siis sellainen, ettei kukaan muu päätyisi tekemään juuri samanlaista. Teos voi olla esimerkiksi sävellys, sanoitus tai nuotti.

Sen lisäksi, että tekijällä on aina oikeus päättää teoksensa käytöstä, tekijänoikeudet takaavat tekijälle kahdenlaisia oikeuksia: taloudellisia ja moraalisia.

Kaikki tietopankin tilannekohtaiset ohjeistukset perustuvat tekijän oikeuteen päättää teoksensa käytöstä sekä siitä kuka näitä oikeuksia hänen puolestaan hallinnoi. Esimerkiksi musiikin esityslupien hakeminen Teostosta ja käytöstä maksaminen Teostolle perustuu siihen, että musiikintekijät ovat valtuuttaneet Teoston hoitamaan lupien myöntämisen ja laskuttamisen puolestaan.

Sivun alkuun ↑

Keitä tekijänoikeuslaki suojaa?

Sivun alkuun ↑

Kuka on tekijä ja oikeudenhaltija / oikeudenomistaja?

Sitä, jolle tekijänoikeuslain mukaiset oikeudet kuuluvat, kutsutaan oikeudenhaltijaksi/oikeudenomistajaksi. Usein tekijä on yksi oikeudenomistaja, mutta myös muut kuin tekijä voivat olla oikeudenomistajia.

Tekijä on henkilö, joka on luonut teoksen. Tekijä voi olla esimerkiksi säveltäjä, sovittaja, sanoittaja, kääntäjä, ohjaaja, koreografi tai valokuvaaja. Tekijänoikeus syntyy tekijälle automaattisesti, kun teos syntyy. Tekijänoikeus on siis voimassa, vaikkei teosta olisi julkaistu, julkistettu, rekisteröity tai varustettu ©-merkillä, “Kaikki oikeudet pidätetään” -tekstillä tms.

Tekijä voi sopimuksella luovuttaa taloudelliset oikeutensa osin tai kokonaan jollekin toiselle, esimerkiksi kustantajalle (hallinnoi usein ainakin oikeuksia valmistaa teoskappaleita eli painaa ja myydä nuotteja) tai äänitetuottajalle (esim. kuoro, orkesteri tai yhtye tekee levyn ja myy masteroikeuden levy-yhtiölle), josta tulee tällöin oikeudenhaltija. Usein tekijänoikeuksia on sekä tekijällä että kustantajalla.

Oikeuksien siirtämisessä oikeudet siirtyvät uudelle omistajalle eli oikeudenhaltijalle, pois alkuperäiseltä tekijältä. Tekijä voi myös antaa oikeuksiensa käyttöön käyttöluvan eli lisenssin. Oikeuksia lisensoitaessa lisenssinsaaja saa oikeuden käyttää teosta lisenssin mukaisesti, mutta oikeudet säilyvät lisenssin antajalla.

Moraalisia oikeuksiaan tekijä ei voi koskaan kokonaan luovuttaa. Tekijällä on aina oikeus saada nimensä mainituksi hyvän tavan mukaisesti teosta käytettäessä tai vastaavasti niin halutessaan pysyä tuntemattomana (isyysoikeus). Tekijälle kuuluvaa kunnioittamisoikeutta eli respektioikeutta ei myöskään saa sopimuksella kokonaan luovuttaa.

Oikeudenhaltija tai oikeudenomistaja (jäljempänä oikeudenhaltija, molempia käsitteitä käytetään yleisesti samasta asiasta) on ihminen tai organisaatio, jolla on hallussaan tekijänoikeus tai lähioikeus tai joka sopimuksen tai lainsäädännön perusteella on oikeutettu osuuteen tekijänoikeuskorvauksista.

Suomessa tekijänoikeus voi syntyä vain ihmisille (ns. luonnollisille henkilöille). Esimerkiksi yritykset ja yhteisöt eli niin sanotut oikeushenkilöt voivat siis olla oikeudenhaltijana vain, jos oikeus on siirretty niille sopimuksella. Lähioikeudet sen sijaan syntyvät usein suoraan yrityksille.

Kun oikeudenhaltija kuolee, taloudelliset ja moraaliset oikeudet siirtyvät hänen perillisilleen. Tekijä voi myös testamentata tekijänoikeutensa. Tekijänoikeus on silloinkin voimassa 70 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä.

Tekijä tai oikeudenhaltija voi valtuuttaa esim. tekijänoikeusjärjestön ja kustantajan hallinnoimaan taloudellisia oikeuksiaan tai osaa niistä puolestaan. Esimerkiksi Teosto hoitaa esityslupien myöntämisen hyvin monien musiikintekijöiden puolesta. Tekijänoikeudet säilyvät kuitenkin tekijällä itsellään.

Sivun alkuun ↑

Kuinka kauan tekijänoikeus on voimassa?

Tekijänoikeus on voimassa tekijän eliniän ja 70 vuotta hänen kuolinvuotensa päättymisestä.

Tämä perussääntö pätee, kun teos on peräisin ETA-alueelta (EU:n jäsenmaat sekä Norja, Islanti ja Liechtenstein). Muualta peräisin olevien teosten suoja-aika on yleensä 50 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä. Jos teoksen alkuperämaan laki antaa teoksille yli 50 vuoden suoja-ajan tekijän kuolinvuoden päättymisestä, niiden suoja-aika on sama myös Suomessa, kuitenkin enintään 70 vuotta tekijän kuolemasta.

ETA-alueen ulkopuolelta peräisin olevat valokuvat eivät saa tekijänoikeussuojaa, jos ne on julkistettu ennen vuotta 1966.

Kun teoksella on useita tekijöitä, kuten esimerkiksi säveltäjä, sovittaja, sanoittaja ja kääntäjä, suoja-aika lasketaan viimeksi kuolleen tekijän kuolinvuodesta. Vasta kun suoja-aika on päättynyt kaikkien tekijöiden osalta, teosta voi käyttää vapaasti ilman lupia ja korvauksia.

Sivun alkuun ↑