—
→ Milloin tarvitset luvan teoksen muunteluun?
→ Mitä on sovittaminen?
→ Mikä on sovittajan jako-osuus eli ns. sovitusosuus?
→ Milloin sovituksesta tehdään teosilmoitus Teostoon?
→ Mistä kaikesta sovituslupaa pyytäessä kannattaa sopia?
→ Mitä on soitintaminen, orkestrointi, instrumentaation tekeminen ja siirtäminen?
→ Mitä on transkription tekeminen eli “plokkaaminen”?
→ Onko tekstin tai sanoituksen kääntäminen muuntelua?
—
Milloin tarvitset luvan teoksen muunteluun?
Kaikkeen teoksen muunteluun tarvitaan lupa.
Teoksen muuntelua ovat esimerkiksi
- sovittaminen
- sanoituksen muuttaminen
- kääntäminen. HUOM! Käännöksenä pidetään myös sanoituksen muuta luovaa muuntelua, jonka tulos ylittää teoskynnyksen.
Olennaista on erottaa, milloin teoksen muuntelussa on kyse sovittamisesta ja milloin ei.
Tekijänoikeuksien opetuspoikkeus mahdollistaa sovituksen esittämisen kouluissa opetustarkoituksessa ilman lupaa. Julkiseen esittämiseen ja tallentamiseen tarvitaan lupa. Usein kouluissa kyse on kuitenkin esimerkiksi soitintamisesta, ei sovittamisesta, jolloin lupaa ei tarvita.
Mitä on sovittaminen?
Sovittaminen on teoksen luovaa muuntelua eli siihen tarvitaan aina sävellyksen oikeudenhaltijan todisteellinen lupa. Lupa on siis hyvä pyytää kirjallisena ja pitää tallessa.
Mikä on sovittamista?
Sovittaminen on olemassa olevan teoksen luovaa jälkikäteistä muuntelua. Jotta kyse on uudesta sovituksesta, sovittajan on tuova siihen oma luova panoksensa, joka on selvästi tunnistettavissa. Sovittaja lisää teokseen uusia musiikillisia elementtejä, joita säveltäjän alkuperäisessä luomuksessa ei ole. Sovittaminen on siis sovittamista, kun teoskynnys ylittyy eli sovituksesta syntyy itsenäinen ja omaperäinen teos, jollaiseen kukaan toinen ei omassa luovassa prosessissaan olisi päätynyt. Sovituksen kohteena voi olla myös sävellyksen varhaisempi sovitus.
Mikä ei ole sovittamista?
- Soitintaminen ilman luovaa panosta
- Helpompien versioiden laatimineneri soittimille tai kokoonpanoille
- Sävellajin tai äänialan muuttaminen
- Sovitusjäljitelmien laatiminen kuulonvaraisesti
- Vähäiset muutokset ja esittäjän tulkinnallinen panos
- Kaksinnusten tai rinnakkaisäänien lisääminen tai poistaminen
- Fraseeraus- ja sormitusmerkinnät, sointumerkkien liittäminen melodiaan
- Muiden vastaavanlaisten muutosten tekeminen.
- Improvisointi
Lisätietoa sovittamisesta löytyy Suomen Musiikintekijöiden kotisivuilta löytyvältä sovittamista koskevalta sivulta.
Mikä on sovittajan jako-osuus eli ns. sovitusosuus?
Jos olet sovittamassa sävellystä itse, on hyvä sopia säveltäjän kanssa siitä, antaako säveltäjä sinulle sovittajana jako-osuuden eli ns. Teosto-osuuden omasta säveltäjän jako-osuudestaan vai ei. Tekijällä ei ole velvollisuutta antaa sovittajalle jako-osuutta. Jako-osuus tarkoittaa prosenttiosuutta, joka tekijöille tilitetään teoksen käytöstä perityistä Teosto-korvauksista. Jako-osuuden voi saada vain, jos sovittaja on sopinut asiasta säveltäjän tai säveltäjien kanssa. Ilman tällaista sopimusta muuntelijalla ei ole oikeutta jako-osuuteen. Melko usein sovittaja saa sovitusluvan, muttei jako-osuutta eli ns. sovitusosuutta.
Sovituksen jako-osuus voi olla enintään 33,33 % sävellyksen jako-osuudesta, ei kuitenkaan enempää kuin 16,67 % kokonaan suojatusta teoksesta.
Milloin sovituksesta tehdään teosilmoitus Teostoon
Vain sovituksista, joista sovittaja saa jako-osuuden, tehdään teosilmoitus Teostoon. Ilmoituksen tekee säveltäjä, joka toimittaa samalla Teostoon sovitusluvan ja kertoo, millaisesta jako-osuudesta on sovittu.
Mistä kaikesta sovituslupaa pyytäessä kannattaa sopia/mitä lupia tarvitset?
Kun teet itse sovituksen, sinun on tarve sopia asioista sekä säveltäjän tai tämän kustantajan että sanoittajan sekä mahdollisen kääntäjän ja alkuperäisen sovittajan tai näiden kustantajan kanssa.
Mikäli tilaat sovituksen tai teet sovituksen tilaustyönä, asioista tulee lisäksi sopia sovittajan ja tilaajan välillä.
Selvitä ensin, onko kyse sovittamisesta eli tarvitsetko sovitusluvan. Jos olet epävarma lupatarpeesta, lupa kannattaa pyytää varmuuden vuoksi. Muistathan, että hiljaisuus ei ole myöntymisen merkki eli sinun on todella saatava lupa, jotta voit sovittaa teoksen.
Jos olet todella tekemässä sovitusta, muista sopia sovituslupaa pyytäessäsi kaikista olennaisista asioista. Tässä kannattaa hyödyntää valmista mallipohjaa, joka löytyy ohjepankista kohdasta Sävellykset, sovitukset, käännökset ja tekstimuutokset -> Teemme tai tilaamme sovituksen.
HUOM!
Muistathan, että sovituslupa on aina henkilökohtainen. Tilaaja voi käydä neuvottelun säveltäjän ja sanoittajan kanssa sovittajan puolesta, mutta lupa annetaan sovittajan nimellä. Muuntelu- eli sovituslupa jää sovittajalle, mutta nuottimateriaali siirtyy tilaajalle.
Mitä lupia tarvitset?
- Sävellysteoksen muunteluun sovittaja tarvitsee sovitusluvan. Sovituslupa on henkilökohtainen ja annetaan aina sovittajalle, ei esim. sovituksen tilaajalle, vaikka tilaaja voikin sopia sovitusluvasta sovittajan puolesta.
- Usein unohtuu, että tämä ei kuitenkaan vielä riitä. Oikeudenomistajalla eli joko tekijällä (alkuperäisellä säveltäjällä JA sanoittajalla) tai heidän kustantajallaan on oikeus päättää kappaleiden valmistamisesta teoksesta, siis sävellyksen ja sanoituksen esittämisestä graafisessa muodossa (=nuottina). Sovittajan pitää siksi saada nuottikuvan julkaisulupa säveltäjältä tai tämän kustantajalta sovitusluvan yhteydessä ja pyytää vastaava lupa myös sanoittajalta tai tämän kustantajalta.
- Jos sovittaja saa luvan vain yhteen nuottikuvaan eli kappaleeseen, jonka hän toimittaa sovituksen tilaajalle, tilaajan pitää erikseen neuvotella säveltäjän ja sanoittajan tai näiden kustantajan kanssa useammille esiintyjille, esim. kuorolle, orkesterille tai yhtyeelle valmistettavista nuottikappaleista. On myös mahdollista, että sovitusluvan yhteydessä sovitaan jo tilaajankin nuottikappaleista. Tällöin sovittajan sekä säveltäjän samoin kuin sovittajan ja sanoittajan välisessä sopimuksessa olisi hyvä lukea, että julkaisuluvan saa luovuttaa eteenpäin. Myös tarkemmista ehdoista, kuten nuottikappaleiden lukumäärästä sekä digikäytöstä on hyvä sopia pohjamallin ja alla kuvatun mukaisesti.
Keneltä sovituslupa ja lupa teoskappaleen valmistamiseen graafisessa muodossa pyydetään?
Sovituslupa pyydetään teoksen sävellyksen oikeudenomistajalta. Jos teos on niin sanottu manus eli sitä ei ole kustannettu, oikeudenomistaja on säveltäjä itse. Tässä tapauksessa voit olla suoraan yhteydessä säveltäjään. Säveltäjien yhteystietoja, kuten myös tietoja siitä, onko teos kustannettu vai ei, saat Teoston asiakaspalvelusta. Usein kustantaja selviää myös alkuperäisen nuotin ensimmäiseltä sivulta.
Jos teos on kustannettu, kannattaa aina olla yhteydessä ensiksi teoksen kustantajaan. Säveltäjä ja kustantaja ovat kustannussopimuksessa sopineet siitä, kuka myöntää sovitusluvat. Luvan myöntäjä voi siis olla joko tekijä tai kustantaja. Tekijät eivät välttämättä aina muista, että ovat luovuttaneet oikeudet myöntää sovituslupia kustantajalle, joten siksi on varmempaa kysyä sopimuksen sisällöstä kustantajalta.
Säveltäjän tai tämän kustantajan kanssa sovittavat asiat
Käytä valmista mallipohjaa, joka löytyy ohjepankista kohdasta Sävellykset, sovitukset, käännökset ja tekstimuutokset -> Teemme tai tilaamme sovituksen.
HUOM! Jos teos on kustannettu, tarvitset näihin kustantajan luvan.
Sovi, saako
- sovittaja sovittaa teoksen (muunteluoikeus)
- sovittaja sovitusosuuden, kuinka suuren (ks. tarkemmin yllä kohdasta Mikä on jako-osuus?
- sovittaja valmistaa teoksesta kappaleen graafisessa muodossa sovittamisen yhteydessä.
- tilaaja valmistaa teoksesta nuottikappaleita graafisessa muodossa
- kuinka monta
- missä muodossa (fyysisesti ja/tai digitaalisesti)
- saako fyysisen nuotin digitoida
- saako teosta käyttää sähköisesti digitaalisella laitteella (kuinka monta käyttölupaa)
- saako digitaalisen nuotin tulostaa
- sovittajan nimen mainita teoksen yhteydessä sovittajana
- teoksen esittää julkisesti (esittäminen edellyttää periaatteellisen luvan lisäksi esitysluvan hankkimista ja esitysilmoituksen tekemistä Teostoon, jos tekijä on Teoston asiakas) JA tallentaa (tallentaminen edellyttää periaatteellisen luvan lisäksi asianomaisen luvan hankkimista käyttötilanteesta riippuen suoraan tekijältä, kustantajalta, Teostosta, Gramexista tai NCB:ltä, jos tekijä on Teoston asiakas)
- saako sovituksen ainoastaan esittää, muttei tallentaa
- sovittaja toteuttaa vapaasti oman näkemyksensä tai toteuttaako hän jotain tiettyä näkemystä alkuperäisestä teoksesta.
Jos tulee tilanne, että esitysmateriaalia pitäisi jakaa toiselle kokoonpanolle, ole yhteydessä säveltäjään ja sovittajaan.
Sanoittajan sekä mahdollisen kääntäjän ja alkuperäisen sovittajan tai näiden kustantajan kanssa sovittavat asiat
Käytä valmista MALLIPOHJAa Lupa teoskappaleen/teoskappaleiden valmistamiseen sovituksesta (sanoittajan, kääntäjän tai alkuperäisen sovittajan myöntämä lupa), joka löytyy ohjepankista kohdasta Sävellykset, sovitukset, käännökset ja tekstimuutokset -> Teemme tai tilaamme sovituksen.
HUOM! Jos teos on kustannettu, tarvitset näihin kustantajan luvan.
Sovi, saako
- sovittaja valmistaa teoksesta kappaleen graafisessa muodossa sovittamisen yhteydessä.
- tilaaja valmistaa teoksesta nuottikappaleita graafisessa muodossa
- kuinka monta
- missä muodossa (fyysisesti ja/tai digitaalisesti)
- saako fyysisen nuotin digitoida
- saako teosta käyttää sähköisesti digitaalisella laitteella (kuinka monta käyttölupaa)
- saako digitaalisen nuotin tulostaa
Jos tulee tilanne, että esitysmateriaalia pitäisi jakaa toiselle kokoonpanolle, ole yhteydessä sekä säveltäjään, sanoittajaan että mahdolliseen kääntäjään ja alkuperäiseen sovittajaan sekä sovittajaan.
Tilaajan ja sovittajan välillä sovittavat asiat
- Sovittaja ja tilaaja tekevät sovitustilaussopimuksen (MALLISOPIMUSPOHJA tulossa pian!). Siinä sovitaan mm. sovituksen tekemisestä eli luovasta työstä, siitä maksettavasta palkkiosta sekä sovituksesta tehdyn nuottimateriaalin siirtymisestä tilaajalle.
- Jos sovituksesta maksetaan laskulla, palveluun lisätään useimmiten arvonlisävero ellei kyse ole hyvin pienimuotoisesta liiketoiminnasta.
- Jos siirretään nuottimateriaalia, kyse on tavaran myynnistä ja arvonlisävero on 24%.
- Korvauksen maksun voi hoitaa myös verokortilla työkorvauksena, jolloin toimitetaan vain ennakonpidätys, muttei makseta työnantajamaksuja.
- Sopimuksessa kannattaa määritellä, onko materiaali, jonka sovittaja toimittaa tilaajalle valmis esitysmateriaali (sisältää useita teoskappaleita eli nuotteja) vai materiaali (yksi puhtaaksi kirjoitettu nuottikuva), josta esitysmateriaali eli useammat nuottikappaleet tulostetaan tai kopioidaan). Useimmiten sovittaja toimittaa tilaajalle yhden kappaleen, josta tilaaja itse valmistaa esitysmateriaalin. Toisin sanoen sovittaja toimittaa tilaajalle valmiin nuotin, jonka tilaaja sitten kopioi/tulostaa useampana kappaleena.
Mitä on soitintaminen, orkestrointi, instrumentaation tekeminen ja siirtäminen?
Käsitteitä soitinnus, orkestraatio ja instrumentaatio käytetään joskus synonyymeinä, kun tarkoitetaan sävellyksen äänten jakamista eri soittimille. Kuoromusiikin yhteydessä soitintamista vastaavasta sävellyksen siirtämisestä toisille äänille, äänialoille tai kuoromuodoille puhutaan usein siirtämisenä. Joskus siirtämisellä voidaan viitata myös transponointiin eli sävellyksen siirtämiseen sellaisenaan toiseen sävellajiin.
Soitintamisesta ja siirtämisestä on kyse silloin, kun tietylle kokoonpanolle tehty sävellys kirjoitetaan toisen kokoonpanon soitettavaan tai laulettavaan muotoon pysyen mahdollisimman uskollisena alkuperäiselle teokselle. Teoksen rytmiä, melodiaa tai harmoniaa ei tällöin muunnella luovasti. Esimerkiksi kun halutaan saada sekakuorolle sävelletty teos diskantti- tai mieskuoron laulettavaksi, kaikkia ääniä ei voida aina siirtää suoraan sellaisenaan toiseen äänialaan, vaan joudutaan käyttämään sointujen käännöksiä. Jos teoksen musiikillista sisältöä ja ideaa ei kuitenkaan muuteta, oikeudenhaltijan lupaa ei tarvita. Riittää, että soitinnusta tai siirrettyä teosta esitettäessä mainitaan alkuperäisen tekijän nimi. Myös soitinnuksen/siirron tekijän nimen voi mainita asianomaista termiä käyttäen, esim. säv./sov. N.N., mieskuorolle siirtänyt N.N.
Mitä on transkription tekeminen eli “plokkaaminen”?
Suomen kielessä transkriptiolla tarkoitetaan yleensä kuullun musiikin kirjoittamista nuoteiksi. Hämmennystä voi aiheuttaa se, että joskus samalla sanalla voidaan viitata myös soitintamiseen. Transkription tekemiseen ei luonnollisesti liity luovaa muuntelua. Jos kuitenkin teos, josta transkriptio on tehty, aiotaan esittää julkisesti tai nuotti on tarkoitus jakaa muunkin tekijän omaan käyttöön, kyse on teoskappaleen valmistamisesta ja siihen tarvitaan oikeudenomistajien lupa.
Onko tekstin tai sanoituksen kääntäminen muuntelua?
Tekstin tai sanoituksen kääntäminen toiselle kielelle on teoksen muuntelua ja edellyttää lupaa alkuperäisen tekstin tai sanoituksen oikeudenhaltijalta.