Tässä sarjassa tutustumme Laulu- ja soittojuhlien historiaan Reijo Pajamon toimittaman Laulun ja soiton Sulasol -kirjan sekä vanhojen Suomen Musiikkilehdessä sekä Sulasol-lehdessä julkaistujen juttujen kautta. Tervetuloa aikamatkalle Laulu- ja soittojuhlien historiaan!
Laulu- ja soittojuhlagallup
Porin laulu- ja soittojuhlat olivat ja menivät. Muisto niistä ei kuitenkaan ihan heti katoa. Kyselimme muutamilta laulu- ja soittojuhlille osallistuneilta tunnelmia ja mielipiteistä kesän juhlista.
Näitä kysyimme:
- Kuka olet ja mitä teit laulujuhlilla?
- Mikä oli parasta?
- Mitä olisit tehnyt toisin?
- Kerro jokin hauska kommellus!
- Missä seuraavien laulujuhlien pitäisi olla?
- Miten laulujuhlia pitäisi kehittää/muuttaa?
Timo Kemppainen, Kuopio
- Mieskuoro Kuopio-Kvartetin sihteeri, kuoron matkanjohtaja laulujuhlilla.
- Parasta oli yleistunnelma, suuren musiikkijuhlan tuntu. Lippukulkueen järjestäytyminen ja liikkeellelähtö oli hyvin vaikuttava kokemus.
- Äänentoisto laulurinteellä oli hieman ongelmallista.
- Ensimmäinen kokemuksemme Porista oli varsin erikoinen: Parkkeerasimme bussimme keskikaupungille asianmukaisesti. Naapuritalon parvekkeelta saimme rouvashenkilöltä varsin suorasukaisen kehotuksen painua takaisin kalakukkojen maalle! Harmi, ettemme älynneet laulaa serenadia…
- Tietysti mualiman navalla Kuopiossa! Vakavasti ottaen keskinen Suomi olisi logistisesti ottaen sopiva paikka.
- Ehkä enemmän koulutuksellisia tapahtumia voisi olla mukana.
Guido Ausmaa, Pori
- Olen Porin Mies-Laulun, Primus-kuoron, sekä Sulasolin Satakunnan piirin taiteellinen johtaja. Olin järjestelytoimikunnassa, avustin harjoituksissa kääntämisessä, vastasin lauantain illanvieton väliaikaohjelmasta ja yhteislaulutapahtumasta.
- Avajaiset, kulkue ja virolaisilta tulleen palautteen mukaan majoituspaikoissa kaikki toimi hienosti.
- Ohjelmisto oli paikoittain liian vaativa ja kunnianhimoinen laulujuhlille (esin. Ukko-Nooan arkistossa). Äänentoistoasiat ja -sopimukset olisi kuulunut hoitaa ajoissa, koska Suomesta löytyy riittävästi alan ammattilaisia. Nyt kävi toisin. Vaikka laulujuhlat olivat iso kansainvälinen tapahtuma, kukaan ei vastannut tiedotuksesta (TV, radio, sanomalehdet, mainokset), ainakaan se ei toiminut.
- Oli hauskaa kun tuomariston jäsenet eivät päässeet kuorokatselmuksen päätöskonserttiin ja lähtivät kaljalle.
- Helsingissä ja aina, koska Sulasol toimii siellä.
- Koko Suomelle enemmän tietoutta laulujuhlista ja ajoissa mainontaa. Laulujuhlan täytyy olla koko kansan juhla.
Terttu Kyllönen, Kuusamo
- Olen Kuusamon laulu ry:n puheenjohtaja ja toimin samalla matkanjohtajana Poriin tulomatkalla.
- Parasta oli kokoontua kaikki laulajat yhteen. Konserttimme sai myös tosi hyvän vastaanoton ja arvostelun (esim. paras tunnelma, mieleenpainuvin hetki).
- Alkujärjestelyt kentällä eivät oikein toimineet. Samoin yleisö lipsui paikaltaan heti telttoihin (ainakin osa, ei ollut kohteliasta!).
- Hamina oli hyvä paikka. Auditorio-tyyppinen katsomo olisi paras, sinne sopisi laulajienkin hyvin mennä. Kuoronjohtajan pitäisi näkyä ja kuulua kuorolaisille. En tiedä missä noita isoja auditorioita olisi, mutta Oulu-halli ainakin taitaa olla sellainen.
- Majoitus ainakin samalle paikkakunnalle. Nyt me kaukaa tulleet olimme Raumalla, emmekä ehtineet sielläkään oikein mitään nähdä. Olisi ollut mukava tavata noita toisia kuorojakin vapaalla enemmän. Yhteiset isot tanssiaiset ovat kiva muisto ainakin Oulun Sulasolin juhlista minulle ja meidän kuorolaisillemme. Joensuussakin on kuulemma ollut mukavat juhlat. En ollut siellä. Mielelläni aina osallistun vastaaviin juhliin ja kuoromme myös.
kyseli Maija Rinne
Teksti on alun perin ilmestynyt vuoden 2007 Sulasol-lehden neljännessä numerossa.
Sarjan aiemmat artikkelit
Laulujuhlan matka Suomeen
Kansanvalistusseuran kokous 1881
Ensimmäiset laulu- ja soittojuhlat 1884
Laulujuhlia myös muissa kaupungeissa
Tampere 1934
Viipuri 1937
Helsinki 1948
Lahti 1951
Jyväskylä 1954
Hämeenlinna 1959
Turku 1964
Tampere 1967
Kuopio 1972
Vaasa 1976
Lappeenranta 1982
Oulu 1987
Joensuu 1992
Vaasa 1997
Hamina-Vehkalahti 2002