Laulujuhlien aikaa ja taikaa (9/22) – Jyväskylä 1954

Tässä sarjassa tutustumme Laulu- ja soittojuhlien historiaan Reijo Pajamon toimittaman Laulun ja soiton Sulasol -kirjan sekä vanhojen Suomen Musiikkilehdessä sekä Sulasol-lehdessä julkaistujen juttujen kautta. Tervetuloa aikamatkalle Laulu- ja soittojuhlien historiaan!

Jyväskylän yleiset laulu- ja soittojuhlat sanoin ja kuvin

Mitä kauneimmat kuvat palautuvat mieliimme muistellessamme viime kesän Jyväskylän laulu- ja soittojuhlia. Harvoista juhlista on mieleemme jäänyt niin mieleenpainuvia hetkiä kuin näistä juhlista. Tuntui siltä kuin itse Luonto olisi kanssamme juhlinut sanoin, sävelin ja värein isänmaamme ihanuutta ja kesän suloisuutta. Harvoin on Jo joutui armas aika soinut sellaisella hartaudella laulujuhlissamme, mieskuorojemme miehekäs Herää Suomi nostattanut juhlayleisön yhtenä miehenä seisaaltaan kunnioittamaan tämän laulun sisältämää voimakasta isänmaallista kehoitusta.

Tuhatjäseniset sekakuorot, naiskuorot, soittokunnat kaikki virittivät yhteisen laulunsa ja soittonsa, monituhatlukuisen yleisön herkeämättömällä mielenkiinnolla seuratessa näitä erittäin onnistuneita juhlia. Ulkomaiset veljesliitot edustuskuoroineen ja edustajineen antoivat juhlille oman värinsä ollen samalla todistuksena laulun ja soiton yli kansojen ja kielien rajojen kulkevasta yhdistävästä ja kohottavasta voimasta.

Ensimmäinen päivä

Juhlien ensimmäisenä päivänä pidetyt kuorokilpailut, joista on tarkempi selostus toisaalla tässä lehdessämme, muodostuivat eri sarjoissa varsin tasaisiksi. Niiden tuomitsemista helpoitti suuressa määrässä nykyajan tekniikka; nauhoitus, joka tietääksemme ensikertaa oli otettu käytäntöön tuomarien avuksi.

Toinen päivä

Juhlien toinen päivä, avajaispäivä antoi jo esimakua siitä mitä tuleman piti. Tällöin pidetty avajaisjuhla pidettiin samoin kuin seuraavan päivän suuri säveljuhla perinteellisessä Lounaispuistossa, joka suurina koivuineen ja uusina lavoineen muodosti mitä kauneimmat kehykset koko juhlille. Nämä koivut, jotka oli istutettu silloin kun puistossa pidettiin 70 vuotta sitten v. 1884 ensimmäiset maamme yleiset laulu- ja soittojuhlat, olivat laulu- ja soittoharrastuksen tavoin kasvaneet näiden vuosien aikana mahtaviksi, monihaaraisiksi, kauniisti viheriöiviksi jättiläisiksi

Avajaisjuhla

Avajaisjuhla oli omistettu kahdelle asialle: ensimmäinen osa oli ensimmäisten laulujuhlien 70-vuotismuistojuhla, toinen osa maakuntakuorojen paraati. Samalla kertaa kunnioitettiin juhlissa suomalaisen kuorolaulutaiteen tarmokkaan uranuurtajan lehtori P. J. Hannikaisen syntymävuoden 100-vuotista muistoa. Tässä mielessä oli kaikkien eri kuoromuotojen ohjelmaan otettu hänen säveltämiään ja runoilemiaan lauluja, joita kuoromme kautta aikoen ovat aina mielellään laulaneet. Maakuntakuorot olivat itse valinneet ohjelmansa ja sisältyi niihin pääasiassa oman maakunnan säveltäjien lauluja.

Avajaisjuhlan tervehdyspuheen piti paikallisen juhlatoimikunnan ja Sulasolin Jyväskylän piirin puheenjohtaja R. Sourander. Juhlien avauksen suoritti valtiovallan puolesta opetusministeri Johannes Virolainen, joka itsekin on laulaja, arvokkaalla ja henkevällä puheella, jossa hän toi esiin musiikinviljelyn suuren sivistyksellisen ja kansallisen merkityksen ja arvon.

Ensimmäisten laulu- ja soittojuhlien muistojuhlan ohjelmaan sisältyi niissä esitettyjä lauluja, jotka olivat ajan hampaan kuluttavasta vaikutuksesta huolimatta säilyttäneet tuoreutensa. Sekakuorot ja mieskuorot esittivät ne nyt tuhatlukuisina. Avajaisjuhlan toisessa osassa esittivät Sulasolin Etelä-Pohjanmaan, Helsingin, Jyväskylän, Lahden, Pohjois-Savon, Satakunnan ja Turun piirien maakuntakuorot omien valitsemiensa johtajain johdolla maakunnallisten säveltäjiensä lauluja, tuoden täten juhlien ohjelmaan oman kauniin ja värikkään osuutensa. Päivä päättyi yhdistyneitten piirikuorojen esityksiin.

Lauvantai-illan ohjelmaan kuului vielä pohjoismainen konsertti, jossa esiintyivät Islannin, Norjan ja Ruotsin liittojen edustuskuorot. Tämä tilaisuus pidettiin Taulumäen kirkossa, joka oli viimeistä sijaa myöten täynnä juhlayleisöä. Konsertin päätyttyä oli Lounaispuistossa vielä osanottajien juhla.

Sunnuntain juhlallisuudet

Sunnuntain juhlallisuudet alkoivat Harjun uudessa vesitornissa esitetyllä torvisoitolla. Kaupungin ja Taulumäen kirkoissa pidetyt jumalanpalvelukset keräsivät molemmat kirkot täpötäyteen juhlayleisöä. Kummassakin tilaisuudessa esiintyivät suuret juhlakuorot. Jälkimmäisessä vielä lisäksi vieraileva saksalainen mieskuoro esitti muutamia lauluja.

Keskipäivällä piti Jyväskylän Musiikkiopiston orkesteri konsertin arvokkaalla ohjelmalla Lounaispuistossa. Tämän konsertin pääosan johti maamme tällä hetkellä mainehikkain kapellimestari Tauno Hannikainen, joka täten kauniilla tavalla juhlisti isänsä kunniaksi pidettäviä juhlia. Osan konserteista johti Ahti Karjalainen. Yleisöä oli kertynyt tähän tilaisuuteen ilahduttavan runsaasti ja seurasi se esityksiä mitä hartaimmalla mielenkiinnolla. Orkesterikonsertithan ovat Sulasolin järjestämissä juhlissa muodostuneet jo perinteellisiksi.

Orkesterikonsertin jälkeen kokoontuivat osanottajat kaupungin torille, josta juhlien perinteellinen juhlakulkue lähti liikkeelle. Tuhatlukuinen yleisöjoukko seurasi katujen varsilla värikästä ja kaunista kulkuetta, jossa osanottajat maakunnittain musiikin pelatessa marssivat Lounaispuistoon.

Onnistunut kokonaisuus

Alkaneesta säveljuhlasta muodostui mieliä kohottava tilaisuus. On vaikea puhua sen yksityiskohdista. Ne kaikki soveltuivat täydellisesti kokonaisuuteen. Mikään ei epäonnistunut: musiikilliset esitykset olivat korkeinta luokkaa, mitä koskaan on yleisillä laulu- ja soittojuhlilla kuultu. Tämä on epäämättömänä todisteena siitä, että juhlille osallistuneet kuorot ja soittokunnat olivat tehneet hyvää työtä ja esitystaso yleisesti suuresti noussut. Juhlien musiikkiohjelma oli erittäin onnistunut ja edustava.

Juhlien päätöspuheen piti liiton kunnioitetun puheenjohtajan maaherra Arvo Mannerin loukkaannuttua tapahturmaisesti juuri ennen juhlia, liiton hallituksen varapuheenjohtaja maisteri Felix Krohn. Juhlien paikallisista toimenpiteistä oli huolehtinut Jyväskylän piirin asettama toimikunta. Päätoimikuntana toimi Sulasolin johtokunta, suunnittelun laatinut ja valvoi liiton toiminnanjohtaja, Armas Saarinen.

Jyväskylän kaupunki oli rakentanut uusityylisen esiintymislavan, joka tosin ei vielä ollut valmistunut lopulliseen kuntoonsa. Juhlien äänityslaitteet, joista huolehti Oy Sarco, olivat lajissaan parhaimmat, mitä koskaan on musiikkijuhlissamme käytetty ja vaikuttivat ratkaisevasti juhlien onnistumiseen. Juhliin osallistui kaikkiaan 175 erilaista musiikkiyhtyettä, joten juhlat suuruudeltaan olivat toiseksi suurimmat maassamme vietetyistä. Suurimmat olivat Sulasolin ja STM:n yhteiset v. 1948 juhlat Helsingissä.

Teksti on lyhennelmä Suomen Laulajain ja soittajain liiton jäsenlehden vuoden 1954 kolmannessa numerossa ilmestyneestä jutusta.

Sarjan aiemmat artikkelit

Laulujuhlan matka Suomeen
Kansanvalistusseuran kokous 1881
Ensimmäiset laulu- ja soittojuhlat 1884
Laulujuhlia myös muissa kaupungeissa

Tampere 1934
Viipuri 1937
Helsinki 1948
Lahti 1951