Tässä sarjassa tutustumme Laulu- ja soittojuhlien historiaan Reijo Pajamon toimittaman Laulun ja soiton Sulasol -kirjan sekä vanhojen Suomen Musiikkilehdessä sekä Sulasol-lehdessä julkaistujen juttujen kautta. Tervetuloa aikamatkalle Laulu- ja soittojuhlien historiaan!

Sulasolin puheenjohtaja, professori Ahti Sonninen: Avaussana Pääjuhlassa

Arvoisat läsnäolijat! Kunnioitettavat kutsuvieraat! Hyvät Naiset ja Herrat!

On koittanut hetki, jolloin kiitoksen sana on paikallaan. On syytä kiittää Lappeenrannan kaupunkia, kirkkoa, armeijan ja liike-elämän edustajia, laajaa Etelä-Karjalan maakuntaa, sen järjestöjä, piirejä ja yksityisiä edustajia! Kiitän Sulasolin edustajia, toimihenkilöitä ja avustajia, emmekä saa unohtaa uinahtanutta valtiovaltaakaan, joka viime hetkessä löysi kirstunsa pohjalta roposen tämän 40-vuotisjuhlan talouden kohentamiseksi!

Kaiken juhlinnan keskellä, sen vaahdon ja kohun aallokossa olemme uudelleen ja uudelleen joutuneet kysymyksen eteen: Mitä on sitoutumaton sävel? Kuka sitä laulaa tai soittaa ja miksi? Niin. Todellakin. Mikä on tuo sitoutumaton sävel, josta nimenomaan Sulasolin yhteydessä niin usein puhutaan?

Vastakysymys: Mitä on sidottu sävel?

Vastaus: Sidottu sävel ei ole vapaa! Sitä ei voi suunnitella eikä se voi soida vapaasti.

Aina ajattelijaa ja suunnittelijaa joltain toiselta s.o. vieraalta taholta painostetaan, määrätään tai uhataan. Mutta me halumme luontomme mukaisesti ajatella, suunnitella ja toimia äidin ja isän askelten myöstä, niihin pohjata, niiden suuntiin luottaa, oman tuntomme mukaisesta niitä edelleen ohjata ja suunnata. Emme vaadi muuta kuin että nykysuunta seuraa järkevää, humaania suunnan tarkennusta. Tähtäyspisteenä on pidettävä ”järkevää”, humaanisen ajattelun tulosta, suomalaisen naisen ja miehen, lapsen ja nuoren, oman maamme kasvua parhaana tuloksena pitävän tavoitteen saavutusta.

Silloin mielestämme toteutuu sitoutumaton sävel parhaimmillaan. Silloin on Sulasolin laulu ja soitto parhaimmillaan. Silloin on Sulasolin laulu ja soitto omalla paikallaan yhteiskunnassa. Silloin, kun se toimii ikään kuin salaa, huomiottamme! Silloin sävel parhaiten tukee yksilöä, pienempää tai laajempaa yhteisöä.

Näissä ajatuksissa, meidän kaikkien parhaita musiikillisia mahdollisuuksia tutkien ja menestystä toivoen!

Tervetuloa tähän suomalaisten säveltemme sinivalkoiseen pääjuhlaamme!

Teksti on alun perin ilmestynyt vuoden 1982 Sulasol-lehden kolmannessa numerossa.

Sarjan aiemmat artikkelit

Laulujuhlan matka Suomeen
Kansanvalistusseuran kokous 1881
Ensimmäiset laulu- ja soittojuhlat 1884
Laulujuhlia myös muissa kaupungeissa

Tampere 1934
Viipuri 1937
Helsinki 1948
Lahti 1951
Jyväskylä 1954
Hämeenlinna 1959
Turku 1964
Tampere 1967
Kuopio 1972
Vaasa 1976