Tässä sarjassa tutustumme Laulu- ja soittojuhlien historiaan Reijo Pajamon toimittaman Laulun ja soiton Sulasol -kirjan sekä vanhojen Suomen Musiikkilehdessä sekä Sulasol-lehdessä julkaistujen juttujen kautta. Tervetuloa aikamatkalle Laulu- ja soittojuhlien historiaan!

Suomen Laulujuhlissa kirjoitettua, sanottua ja nähtyä

Laulava yhteiskunta

Tampereen Laulujuhlat muodostuivat suomalaisen kulttuuritahdon mittavaksi julistukseksi: kuoroihin ja orkestereihin oli kaikilta puolilta maata kokoontunut yli kaksikymmentätuhatta henkeä, tilaisuuksissa oli sekä tasoa että kokoa – molempia erikseen, mutta paljolti myös yhdessä. Kaikkea kuultua siivitti – tuloksen lopullisesta tasosta riippumatta – voimakas pyrkimys ilmaisuun sävelten kautta ja säveltaiteen vaikeiden keinojen hallintaan.

Täpötäydet salit kertoivat suurimmankin yleisön mukanaolosta. Taidemusiikin harrastus ei suinkaan ole tässä maassa ”harvojen kulttuuria” kuten on pyritty väittämään, vaan juuri tämän päivän Suomi on saanut aikaan historiansa suurimmat ja huipuiltaan varmasti korkeatasoisimmat laulujuhlat.

Kansakuntaa eheyttävä tapahtuma

Laulujuhlien organisoinnin taustalla oli aikaansaada puhtaasti musiikillisten lisäksi myös yleisiä kansallisia tavoitteita. Vaikka maamme puolivuosisatainen itsenäisyys ja suomalaisen kansalaisuuden oikeudet ja vaatimukset niin kansallisena kuin kansainvälisenäkin instituutiona ovat jo kaikille selvät, tuli myös tällä kertaa mukaan jotakin, joka syntyi ennen kaikkea sävelten välityksellä ja ansiosta. Taas kerran todettiin, että taidemusiikin kohottava, kokoava ja sekä yksilöä että yhteisöä muovaava vaikutus ei ole esteetikkojen keksimä teoria, vaan käytännön tosiasia.

Tampereen itsenäisyysjuhlavuoden laulujuhlien tunnelma koettiin kokoavana, voimakkaasti kansakunnan eheyttä sekä yhteis- ja oikealla tavalla myös itsetuntoa kohottavana. Jokaisen mukana olleen on pakko todeta Tampereen tapahtuma voimakkaaksi isänmaalliseksi manifestiksi, jonka henkeä tukivat mukana olevat laulajat ja soittajat poliittisen kenttämme laidasta laitaan.

Hienokulttuuri massojen ominaisuudeksi

Niin paljon kuin viime aikoina onkin puhuttu tasottomasta populaarikulttuurista ja sosiaalipoliittisesta ”osallistumisesta” samassa hengenvedossa, tuntuivat radikaalien puheet Tampereen juhlien henkisessä kentässä kutistuvan omaan merkityksettömyyteensä. Niin kymmenet tuhannet esiintyjät kuin satatuhantinen yleisökin osallistuivat koko olemuksellaan itsenäisen Suomen viisikymmenvuotiaan kulttuurin rakentamiseen, ja tämän rakentamisen tunnelman eheys syntyi juuri harrastettavan asian korkeatasoisuudesta, vaativuudesta ja pitkäjännitteisyydestä. Oli kysymyksessä hienokulttuuri, joka oli tullut massojen ominaisuudeksi. Ja tällaisen ilmiön mahdollisuushan on monilla tahoilla viime aikoina pyritty kieltämään.

Musiikin merkitys on suuri

Akateemikko Joonas Kokkonen viittasi lauantaisessa juhlakonsertissa pitämässään puheessa musiikin merkitykseen sosiaalista eheyttä ja yksilön mielenterveyttä edistävänä voimatekijänä. Näitä mahdollisuuksia ei suomalainen yhteiskunta ole vielä riittävästi oivaltanut. Tampereen kokemuksia vasten tarkkailtuna saavuttavat akateemikon vetoomukset musiikin aseman varmistamisesta ja tehostamisesta peruskoulua ohjelmoitaessa sekä musiikkiopistojen talouden ja kehityksen turvaavan lain pikaisesta käsittelemisestä ja voimansaattamisesta varmaan laajan vastakaiun.

Kansaamme hajoittavia voimia vastaan muodosta hyvin organisoitu taidemusiikkiharrastus terveen vastavoiman, johon osallistuminen luo rakentavaa ja suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin jatkuvaan kehitykseen uskovaa mentaliteettia. Laulujuhlienkaan aika ei saa olla eikä varmasti olekaan ohi. Kansakunta tarvitsee tilaisuuksia tuntea yhteenkuuluvuutta puoluerajojen ja päivänkohtaisen ristiriitojen ohi ja yli.

S. 12.6.67

Teksti on alun perin ilmestynyt vuoden 1967 Sulasol-lehden toisessa numerossa.

Sarjan aiemmat artikkelit

Laulujuhlan matka Suomeen
Kansanvalistusseuran kokous 1881
Ensimmäiset laulu- ja soittojuhlat 1884
Laulujuhlia myös muissa kaupungeissa

Tampere 1934
Viipuri 1937
Helsinki 1948
Lahti 1951
Jyväskylä 1954
Hämeenlinna 1959
Turku 1964