Laulujuhlien aikaa ja taikaa (11/22) – Turku 1964

Tässä sarjassa tutustumme Laulu- ja soittojuhlien historiaan Reijo Pajamon toimittaman Laulun ja soiton Sulasol -kirjan sekä vanhojen Suomen Musiikkilehdessä sekä Sulasol-lehdessä julkaistujen juttujen kautta. Tervetuloa aikamatkalle Laulu- ja soittojuhlien historiaan!

Turun juhlat sanoin ja kuvin

Sulasol vietti uljaan historiansa upeimmat yleiset laulu- ja soittojuhlat, jotka varmaan olivat puitteiltaan suurisuuntaisimmat koko näiden Kansanvalistusseura aloittamien tilaisuuksien 80-vuotisissa aikakirjoissa. Vanhan muistojen Turku kauneudessaan suorastaan säteili kesän heleintä morsiushymyä, joka onnellistutti omaa väkeä ja – siltä näytti – voitokkaasti hurmasi ulkomaalaisten vieraitten herkeämättä kameroitaan suristuttavan parituhantisen joukon.

Isänmaan historian synnyinsijat on nykyinen Turku rakentanut esikuvalliseksi kongressien, näyttelyiden, kilpailujen, kuvataiteitten, teatterin ja konserttien moderniksi edustuskaupungiksi, tieteen, taiteen, teollisuuden ja merenkulun yhtenäiseksi, keskitetyksi valtatemppeliksi. Asialliset rakennukset ja huonetilat, historialliset ja arkkitehtuuriltaan ajanmukaisimmat, ovat etsimättä tarjolla millaisiin erityistarkoituksiin tahansa puhumattakaan inspiroivista, pieteetillä hoidetuista ulkoilmatiloista.

Sulasolin järjestelykoneisto onnistui loisteliaasti

Sulasolin järjestelykoneisto oli toiminut tottuneesti mutterit kiristettyinä, samoin Suomen Turun isännistö. Yhteistulos oli rakoilematon ja loistelias. 7 000 ihmistä laulamassa ja soittamassa, harjoittelemassa, kilpailemassa, konsertoimassa ja tätä kaikkea kuuntelemassa, mutta myös asumassa, syömässä, huvittelemassa ja nukkumassa. Kaikki sujui kitkattomasti, selkeästi ja iloisesti. Suomen rinnalla juhli koko Skandinavia, vieläpä Keski- ja Länsi-Eurooppa, Amerikka ja Kanada laulun ja soiton riemua ihmisveljeyden siteenä. Turku soi suurta, onnellista kansanjuhlaa kilvan lintujen ja auringon kanssa.” (Uusi Suomi, Heikki Aaltoila)

Uudistuksia julien ohjelmasuunnittelussa

Turun juhlat ovat nyt vain muisto. Mutta sellaisenaan mielestä lähtemätön, innostava ja velvoittava. Emme kuitenkaan malta olla huomauttamatta näiden maamme vanhimman perinteen omaavien musiikkijuhlien ohjelmasuunnittelussa tapahtuneesta kehityksestä. Juuri Turun juhlilla lähti liittomme siinä uusille urille silti säilyttäen juhlien arvokkaimmiksi katsottava perinteelliset muodot niissä.

Juhlat olivat tällä kertaa kolmipäiväiset. Perjantaina kesäkuun 12. päivänä pidettiin juhlien avajaiset Tuomiokirkon aukealla. Tähän tilaisuuteen liittyi välittömästi jumalanpalvelus Tuomiokirkossa. Välittömästi sen jälkeen alkoivat valtakunnalliset kuorokilpailut mieskuoroille Konserttitalossa, nais- ja nuorison puhallinorkestereille VPK:n salissa. Näistä on jälempänä lehdessämme tarkempi selostus. Turun kaupunki otti illalla juhlivien ulkomaiset ja kotimaiset kutsuvieraat vastaan Turun linnassa.

Lauantaina 13.6. oli kokonaisuudessaan omistettu ryhmäkonserteille, tämä oli juhlien ohjelmassa uutta. Konserteissa esiintyi kussakin useampia erimuotoisia kuoroja ja yhtyeitä. Ryhmäkonsertteja oli kaikkiaan 14 ja esiintyi niissä yhteensä 52 kuoroa ja soitinyhtyettä. Konserttipaikkoina olivat Konserttisali, jossa pidettiin naiskuorokonsertti, Pohjoismaiset sekakuoro- ja mieskuorokonsertit sekä AGECin suuri Kansainvälinen konsertti, Akatemiasali, Tuomiokirkko ja Mikaelinkirkko, VPK:n Sali ja Seurakuntasali. Yleisön osallistuminen oli varsin vilkasta. Konserttisali varsinkin oli hyvin kansoitettu, jopa AGECin konsertissa oli se yli täynnä.

Sunnuntaina 14.6. ohjelma oli perinteellinen. Päivä aloitettiin jumalanpalveluksilla kaikissa kaupungin kirkoissa, joissa jokaisessa avusti joku juhliin osallistuva kuoro. Iltapäivällä seurasi perinteellinen juhlakulkue, joka lippulinna keulassaan suoritti komean juhlamarssin Turun torilta Urheilupuistoon, missä Valtakunnallinen Säveljuhla pidettiin.

Juhlat huomioitiin myös mediassa

Tässä juhlasta kirjoitti Uudessa Suomessa Heikki Aaltoila seuraavasti:
”Kuinka paisuikaan rinta suomalaiskansallista onnea tunteista ihanan sään siunaamassa urheilupuiston suuressa säveljuhlassa! Miten väistyikään hetkeksi ihmisyyden mahdollisuuksista seestyvään tulevaisuuteen! Pitäisi olla enemmän laulua, vähemmän diktaattorien ydinpommeja, vallanahneiden valhetta. Suomalainen kuorolaulu kaikui uskoa ja luottamusta kaiken sen säilymiseen, mikä täällä hyvyyden voimin on sukupolvissa luotu.

Tuhansin sykkivin sydämin siinä liityttiin menneisyyden ja tulevaisuuden ketjuun. Äänet kiirivät rukouksena korkeuksiin, äärettömään sineen. Miten miehekkäästi puhuikaan akateemikko, idealisti ja runoilija Martti Haavio, miten perustellusti selvittikään Sulasolin puheenjohtaja prof. Martti Turunen kuorotoiminnan jatkuvan välittämättömyyden mekanisoitumaan kärkkäässä ajassamme! Sulasol merkitsee yli pienien ja halpojen pyyteitten kantavaa eettistä voimaa ja rakentavaa luottamusta isänmaan tulevaisuuteen.”

Sähketervehdyksiä ja kokouksia

Juhlien suojelija, Tasavallan presidentti Urho Kekkonen lähetti valtakunnalliseen säveljuhlaan seuraavan sähketervehdyksen: Toivotan soitto- ja laulujuhlille kokoontuneelle musiikkiväelle viihtyisää yhdessäoloa.

Opetusministeri R. H. Oittinen tervehtii juhlaa seuraavalla sähkeellä: Opetusministeriö esittää Suomen Laulajain ja Soittajain liiton yleisille laulu- ja soittojuhlille parhaan tervehdyksensä ja toivottaa liiton toiminnalle jatkuvaa menestystä.

Juhlien yhteydessä pidettiin seuraavien huomattavien kansainvälisten ja pohjoismaisten yhteistyöjärjestöjen ja toimikuntien kokoukset: AGEC, Nordisk Sangforbund ja Nordiska Körkommittéen. Näistä kokouksista on selostukset toisaalla lehdessämme.

Työtä kulissien takana

Edellä on vian luettelomaisesti selostettu juhlien ulkonaiset puitteet ja muodot. Mutta kuinka paljon niihin sisältyykään ulkonaisesti näkymätöntä työtä, pitkäaikaista uutteraa ponnistelua kilpa- ja juhlaohjelmien valmistuksessa osallistuneissa yhdistyksissä, kuinka paljon suuriakin taloudellisia osanotosta johtuvia uhrauksia, kuinka paljon vaivaa ja työtä järjestävissä elimissä. Nämä seikat ovat lopulta ne, jotka ratkaisevasti vaikuttivat juhlien onnistumiseen ja meidän on ilolla todettava, että harrastuksellamme on tässä suhteessa sellainen pohja, jolle voidaan rakentaa. Siitä on lausuttava kaikille juhliin ja niiden järjestelyyn osallistuneille mitä kaunein kiitos. Olemme varmat siitä, että Turun juhlat antoivat niihin osallistuneille intoa ja uskoa tulevaisuutta varten. Työmme tulee jatkumaan kohti uusia päämääriä ja tavoitteita. Olemme siitä varmat.

Teksti on lyhennelmä vuoden 1964 Sulasol-lehden kolmannessa numerossa ilmestyneestä jutusta.

Sarjan aiemmat artikkelit

Laulujuhlan matka Suomeen
Kansanvalistusseuran kokous 1881
Ensimmäiset laulu- ja soittojuhlat 1884
Laulujuhlia myös muissa kaupungeissa

Tampere 1934
Viipuri 1937
Helsinki 1948
Lahti 1951
Jyväskylä 1954
Hämeenlinna 1959