Tässä sarjassa tutustumme Laulu- ja soittojuhlien historiaan Reijo Pajamon toimittaman Laulun ja soiton Sulasol -kirjan sekä vanhojen Suomen Musiikkilehdessä sekä Sulasol-lehdessä julkaistujen juttujen kautta. Tervetuloa aikamatkalle Laulu- ja soittojuhlien historiaan!

Hämeenlinnan laulu- ja soittojuhlat sanoin ja kuvin

”Maamme laulava ja soittava väki on jälleen viiden vuoden tauon jälkeen lähtenyt sankin, monituhatlukuisin joukoin yleisille, koko maan käsittäville laulu- ja soittojuhlille Hämeenlinnaan kokemaan innoittavia ja kohottavia juhlan ja jalon kilvan hetkiä.”

Miten tosiksi nämä juhlaoppaan tervehdyksen sanat osoittautuivatkaan!

Nämä suuren säveltäjämestarimme Jean Sibeliuksen syntymäkaupungissa Hämeenlinnassa ensimmäisten laulujuhliemme 75-vuotismuistonavuonna järjestetyt juhlat jättivät mieliimme unohtumattomia muistoja, kauneista ja värikkäistä päivistä, kokoavan ja kohottavan musiikin, laulun ja soiton parissa. Muistoja, jotka innoittavat jatkuvaan työskentelyyn harrastuksemme kehittämiseksi ja yhä suurempien joukkojen vetämiseksi mukaan tähän työhön.

Juhlilla ilahduttavan paljon väkeä

Osanotto juhliin oli tälläkin kertaa varsin suuri: kaikkiaan osallistui niihin n. 170 yhtyettä. Suurella tyydytyksellä voitiin panna merkille, että eritoten nuoriso oli nyt mukana sankoin joukoin. Liittommehan on työskennellyt juuri tämän asian hyväksi, joten oli iloista todeta myöskin tuloksia tästä toiminnasta. 120-jäseninen nuorisosoittokunta ja satapäiset poika- ja lapsikuorot olivat innokkaasti mukana juhlissa. Soittokuntaharrastus on jälleen saamassa tuulta siipiensä alle. Siitä oli osoituksena juhliin nuorisosoittokunnan lisäksi osallistunut lähes 200-henkinen soittajajoukko, kantasoittokuntana Rautateiden Soittajain liiton yhtyneet soittokunnat.

Kuoromuodoista tiedämme mieskuorojemme ja naiskuorojemme omien liittojensa toimesta aina hoitavan osuutensa taiteellisesti pätevällä tavalla, mutta on syytä tällä kertaa antaa erikoinen tunnustus sekakuoroillemme, jotka ovat taiteellisessa mielessä sitten viime juhlien suorittaneet suuren nousun sota-ajan lähinnä suuren mieskadon aiheuttamasta tilapäisestä alhosta.

Haastava ohjelmisto

Kaikkien yhteiskuorojen ohjelmat olivat tällä kertaa vaikeustasoltaan erittäin vaativia, eipä näin vaikeita sävellyksiä ennen sotia esiintynyt muuta kuin muutamien harvojen valiokuorojemme ohjelmissa. Jopa ennakolta arveltiin niitä ylivoimaisen vaikeiksi, mutta epäilijät joutuivat perumaan mielipiteensä. Yhteisohjelmista suoriuduttiin loistavasti. Ilolla on myöskin todettava, että laulut oli etukäteen hyvin harjoitettu ja kuorot olivat saapuneet täysilukuisina ja noudattivat juhlillakin hyvää harjoituskuria.

Instrumenttipuolella selviytyivät soittokunnat vaikeasta ohjelmastaan erittäin hyvin ja Helsingin piirin yhdistetty orkesteri antoi kauniin näytteen harrastajaorkestereittemme tasosta.

Tasavallan presidentti juhlilla

Erikoisen arvon juhlillemme antoi niiden suojelijan Tasavallan presidentti Urho Kekkosen läsnäolo puolisoineen. V. 1948 juhlia lukuun ottamatta oli valtiomme päämies yleisillä laulu- ja soittojuhlillamme läsnä ensi kertaa ja viihtyi sunnuntain pitkässä säveljuhlassa melkeinpä loppuun asti.

Lauantai

Juhlat olivat tällä kertaa kaksipäiväiset. Ensimmäisenä päivänä alkoivat heti aamusta valtakunnalliset kuorokilpailut yhtäaikaisesti eri kuoromuodoille eri paikoissa. Näistä kuitenkin tarkemmin toisaalla tässä lehdessämme.

Kuorokilpailuitten ja yhteisharjoitusten jälkeen tapahtui juhlallinen avaus Kauppatorilla. Fanfaarin soidessa vedettiin liput tankoihin, jonka jälkeen paikallistoimikunnan ja juhlien isäntäkuoron Hämeenlinnan Mieskuoron puheenjohtaja varatuomari Timo Mäki piti tervehdyspuheen. Opetusministeri Heikki Hosia julisti juhlat avatuiksi ja avaustilaisuuden päätteeksi lauloivat tuhatlukuiset osanottajat ja yleisö Sulasolin puheenjohtajan, professori Martti Turusen johdolla Heikki Klemetin Oi kallis Suomenmaa.

Päivän päätilaisuus oli E.Hämeen Keskusammattikoulun juhlasalissa pidetty laaja Sävelparaati, jossa esiintyivät: E.Pohjanmaan Mieslaulajat (johtajana Ensti Pohjola), Sulasolin Helsingin piirin yhteiskuoro (Jorma Pukkila), Jyväskylän piirin yhteiskuoro (Eino Tulikari), Jyväskylän piirin yhtyneet soittokunnat (Enok Kosonen), Keski-Pohjanmaan piirin yhteiskuoro (Kustaa Kiviniemi ja Martti Saari), Kymenlaakson piirin yhteiskuoro (Hilkka Norkamo), Lahden Mieskuoron poikakuoro (Kalevi Niemi) Lahden piirin edustukuorona, Kallan Kuoro (Olli Pekkarinen) P.Savon piirin edustuskuorona, Satakunnan piirin yhteiskuoro (Aimo Tammivuorir). Rauman Mieslaulajain poikakuoro (Heikki Kiviluoto) Satakunnan piirin edustuskuorona, Hämeen Laulu (Martti Vihtonen) Tampereen piirin edustuskuorona, Turun piirin yhteiskuoro (Toivo Vasama) sekä Norges Landssangerforbundin edustuskuoro Sangkoret A’Cappella Oslosta (Hans Slumin) sekä Helsingebygdens Körförbund (Valter Lindbergin johdolla), maamme ruotsalaisen kuoroliiton Finlands svenska sång- och musikförbundin edustuskuorona.

Tilaisuuden lopuksi laulettiin Ossi Elokkaan johdolla Jean Sibeliuksen Isänmaalle.

Pääjuhlapaikalla Ahvenistossa illalla pidetty ohjelmallinen kansanjuhla ja Aulangon hotellissa ollut iltajuhla päättivät ensimmäisen päivän tilaisuuden.

Sunnuntai

Sunnuntai valkeni kauniina ja aurinkoisena kuten lauantaikin oli ollut. Päivän ohjelma alkoi Kauppatorilla suoritetulla aamusoitolla ja samanaikaisesti alkoivat eri puolilla yhteisharjoitukset. Näiden jälkeen oli juhlajumalanpalvelukset Kaupungin kirkossa, jossa kuoropuolen hoiti Suomen Laulu prof. Turusen johdolla sekä Hätilän seurakuntatalossa, jossa Turun NMKY:n mieskuoro avusti Kaarlo Soinin johtamana.

Päivän pääjuhlaa edelsi perinteellinen juhlakulkue, joka kokoontui Kauppatorille. Täältä marssi värikäs juhlakulkue musiikin soidessa ja lippujen liehuessa Ahveniston luonnonkauniiseen Urheilukeskukseen, jonka juhlayleisö oli täyttänyt täysilukuisena. Porilaisten marssin soidessa monisatapäisen soittokunnan soittamana, saapui Tasavallan Presidentti puolisonsa kanssa juhlakentälle juhlien toimihenkilöiden saattamana. Välittömästi alkanut Säveljuhla muodostui jälleen mieliä kohotavaksi tilaisuudeksi. On tarpeetonta puhua sen yksityiskohdista, niin eheän kokonaisuuden ne muodostivat kaikissa suhteissa.

Kaikki musiikkiesitykset olivat jälleen mitä onnistuneimpia ja samalla todisteena sen työn tasosta, jota harrastajapiireissä suoritetaan. Harvoin on mahdollista osallistua näin valtavaan isänmaan ja musiikin ylistystilaisuuteen. Sulasolin puheenjohtaja professori Martti Turunen piti sisältö- ja aaterikkaan juhlapuheen ja Hämeen maakuntatervehdyksen esitti maaherra S. Mattsson. Lauantain sävelparaatissa esiintyneet ulko- ja kotimaiset edustuskuorot esiintyivät myöskin tässä tilaisuudessa ja lisäksi STM:n edustusyhtyeenä Tampereen Työväenyhdistyksen soittokunta Emil Kivikosken johdolla. Lukuisien ja ehkä joidenkin liian pitkien tervehdysten vuoksi jatkui juhla iltamyöhään. Säveljuhlassa suoritettiin myöskin kuorokilpailuitten palkintojen jako.

Kiitos järjestäjille ja osanottajille

Juhlien raskaista paikallisista järjestelyistä oli huolehtinut Hämeenlinnan Mieskuoro erinomaisen onnistuneella tavalla. Musiikkiohjelman ja johtajat oli määrännyt erikoisliittojen ehdotusten perusteella Sulasolin liittohallitus. Päätoimikuntana toimi Sulasolin liittohallituksen asettamana liiton johtokunta ja liiton toiminnanjohtaja Armas Saarinen hoiti suunnittelun yksityiskohtaisen laatimisen ja valvonnan. Juhlien onnistumiseen ratkaisevalla tavalla vaikuttaneet äänilaitteet asetti Sarco Oy Helsingistä.

Onnistuneista juhlista lausuttakoon kaikille osanottajille ja järjestäjille kaunis kiitos!

Teksti on lyhennelmä Suomen Laulajain ja soittajain liiton jäsenlehden vuoden 1959 kolmannessa numerossa ilmestyneestä jutusta.

Sarjan aiemmat artikkelit

Laulujuhlan matka Suomeen
Kansanvalistusseuran kokous 1881
Ensimmäiset laulu- ja soittojuhlat 1884
Laulujuhlia myös muissa kaupungeissa

Tampere 1934
Viipuri 1937
Helsinki 1948
Lahti 1951
Jyväskylä 1954