Tässä sarjassa tutustumme Laulu- ja soittojuhlien historiaan Reijo Pajamon toimittaman Laulun ja soiton Sulasol -kirjan sekä vanhojen Suomen Musiikkilehdessä sekä Sulasol-lehdessä julkaistujen juttujen kautta. Tervetuloa aikamatkalle Laulu- ja soittojuhlien historiaan!

Lahden yleiset laulu- ja soittojuhlat

Lahden juhlat olivat järjestyksessään kolmannet Sulasolin järjestämistä laulu- ja soittojuhlista. Ensimmäiset pidettiin Tampereella 1934 ja kolmea vuotta myöhemmin toiset Viipurissa 197. Tosin vuonna 1948 osallistui liittomme myöskin Helsingissä pidettyjen laulu- ja soittojuhlien järjestelyyn yhdessä STM:n kanssa. Monin tavoin ovat ulkonaiset olosuhteet sodan jälkeen muuttuneet. Se käy myöskin selvästi ilmi laulu- ja soittojuhlissa. Mutta yksi on ajan melskeissä säilynyt ja se on näiden juhlien sisäinen henki, joka kokoaa ja kohottaa.

Suhtautuminen musiikin harrastuksen eri muotoihin on muuttunut, ohjelman suunnittelu on jonkinlaisessa murros- tai sanoisimmeko kehitysvaiheessa ja seuraavien juhlien suunnittelussa onkin siirryttävä uusille linjoille säilyttäen juhlien vanhoista perinteistä sen millä on aina pysyvä arvonsa. Ja se on epäilemättä näiden juhlien isänmaallis-kansallinen merkitys. Se on se vankka pohja, jota ilman juhlat muodostuvat vain musiikin harrastelijoiden pelkiksi taidonnäytteiksi kuorolaulun ja soitinmusiikin alalla.

Juhlissa isänmaallinen henki ja monipuolinen ohjelmisto

Lahden juhlissa oli kansallinen tunne ohjelmassa määräävänä ja juhlien jälkeen jättämät vaikutukset ovat voimakkaan isänmaallisen hengen läpitunkemia. Sävelin ja sanoin tuotiin niillä elävästi esiin ne tunteet, joita musiikinharrastajien parissa tunnetaan omaa maatamme kohtaan.

Yleisten laulu- ja soittojuhlien ohjelman kokoonpano on aina ollut vaikeata, koska siinä on otettava huomioon eräitä toisilleen vastakkaisia seikkoja. Runsaan osanoton mahdollistamiseksi olisi ohjelman oltava suhteellisen helppo, se taasen ei kiinnosta pitemmälle ehtineitä musiikinharrastajia, ja päinvastaisessa tapauksessa, jos ohjelmaan otetaan liian vaikeita sävellyksiä, vaarannetaan juhlien kunnollinen ohjelman suoritus ja osanotto juhliin jää pienemmäksi kuin muuten.

Lahden juhlien ohjelmaa etukäteen arvosteltaessa pidettiin sitä vaikeamman puoleisena, mutta sen valtaosaa on sittenkin pidettävä suhteellisen helppona. Juhlillahan on kuitenkin tuotava esiin eri harrastusalojen huippusaavutuksia sekä sävellys- että esiintymismielessä. Niin kuuluikin Lahden juhlien ohjelmaan kaikilla kuoromuodoilla kansallisen sävellystaiteemme edustavimpia ja vaativimpia luomuksia, joiden esityksestä selviydyttiin kunnialla. Palautamme mieliin vain esim. Sibeliuksen vaativan Tulen synnyn, Järnefeltin Isänmaan kasvojen viimeisen osan, Genetzin Karjalan, Palmgrenin Juhannuksen, F. Krohnin Juorukellot, vain muutamia esimerkkejä mainitaksemme.

Jotain uutta ja jotain vanhaa

Kaksi uutta piirrettä esiintyi Lahden juhlien ohjelman suunnittelussa. Ne olivat uudelleen ohjelmaan otetut kuorokilpailut sekä maakunnallisten kuorojen esitykset. Kuorokilpailuihin emme puutu tässä, koska niistä puhutaan lehdessämme toisaalla, mutta maakunnallisten kuorojen esiintymiset kieltämättä antoivat juhlien avajaisjuhlalle voimakkaan värinsä ja leimansa. On syytä jatkuvasti säilyttää juhlien ohjelmassa niiden esitykset, koska niihin voivat osallistua kaikkein vaatimattomimmatkin yhtyeet asianomaisen maakunnan alueelta. Tämän vuoksi ei ole syytä maakunnallisten kuorojen ohjelmia laatia liian vaikeiksi, eikä maakunnallisten kuorojen esiintymisistä saa muodostua mitään keskinäistä kilpailutilannetta.

Erikoisen tärkeänä on myöskin pidettävä sitä Sulasolin omaksumaa tapaa, että liiton juhlilla on aina esiintynyt sinfoniaorkesteri, joka on antanut oman konserttinsa arvokkaalla kotimaisella ohjelmalla. Nykyäänhän on tosin mahdollisuus radion avulla kuulla runsaastikin sinfonista musiikkia, mutta elävän musiikin kuuleminen on suurimmalle osalle maamme musiikinharrastajia vaikeasti toteutettavissa. Senkin vuoksi on pidettävä varsin tärkeänä tätä puolta juhlien ohjelmassa. Lahden kaupunginorkesteri Martti Similän johdolla esiintyi erikoisen edukseen pienuudestaan huolimatta.

Teksti on lyhennelmä vuoden 1951 Sulasol-lehden kolmannessa numerossa ilmestyneestä jutusta.

Sarjan aiemmat artikkelit

Laulujuhlan matka Suomeen
Kansanvalistusseuran kokous 1881
Ensimmäiset laulu- ja soittojuhlat 1884
Laulujuhlia myös muissa kaupungeissa

Tampere 1934
Viipuri 1937
Helsinki 1948