J.S. Bachin barokkimusiikin suurteos vaatii toteutukseen kahden kuoron, ripienokuoron, barokki-instrumentein soittavan orkesterin ja kuuden laulusolistin tavoitteellisen yhteistyön. Topi Lehtipuu johtaa Suomen Laulu -kuoroa, Suomalaista barokkiorkesteria ja ripienokuoroa Matteus-passiossa kahdessa eri pääsiäisen ajan esityksessä Helsingissä ja Porissa. Topi vieraili maaliskuussa Suomen Laulun viikonloppuharjoituksissa ja meillä oli mahdollisuus keskustella hetki hänen kanssaan. Olimme tietysti kiinnostuneita hänen kuorolaulutaustastaan ja suhteesta Bachin musiikkiin.

Pitkän linjan kuorolainen

Topi kertoi olevansa suomalaisen musiikkikasvatusjärjestelmän tuote, mikä tarkoittaa, että musiikkiluokat on käyty läpi. Topi lauloi kakkosalttoa sekä musiikkiluokkien omassa kuorossa että Tampereen musiikkiluokkien A-kuorossa. Äänenmurroksen jälkeen hän siirtyi kakkosaltosta ykköstenoriin. Laulukokemusta karttui myös Heikki Liimolan kuoroissa ennen ammatillisiin opintoihin siirtymistä.

Sibelius-Akatemissa Topi opiskeli ensin musiikkikasvatusta. Musiikkikasvatuksen linjalta valmistuu musiikinopettajaksi, mutta Topi kertoi vaihtaneensa aika pian kuoronjohdon osastolle. Lopputuloksena oli kuoronjohdon diplomi ja Topi tiivistääkin kertomansa: ”Voin kyllä sanoa, että olen pitkän linjan kuorolainen!”

Meitä kiinnosti oliko Topilla kokemusta ripienokuorossa laulamisesta. Topi kertoi: ”Lapsena en laulanut Bachin Matteus-passiota ripienokuorolaisena, mutta Bach on tietysti muuten tuttu. Olen viulisti ja Bachin musiikin instrumentaalisuus on tuttua, koska olen soittanut sooloviulusarjat ja viulukonsertot. Lisäksi pianistina olen soittanut paljon Bachia. Bach on ollut myös perheemme musiikkia, isäni on pappi, meidät vietiin kirkon tilaisuuksiin, ja etenkin Bachin urkumusiikki tuli jo silloin tutuksi.” Topi totesi, että Bach on avain rikkaan barokkimusiikin ymmärtämiseen, ja se antaa hyvän pohjan varsinkin saksalaiseen polyfoniarikkaaseen musiikkiin.

Teoksen kapellimestari määrittää esitysnopeuden, pulssin jolla edetään. Utelimme Topilta, miten hän päätyy esitystempoon – onhan Matteus-passiossa monia eri tahtilajeja ja sävyltään erilaisia kohtauksia. Topi totesi, että Bach on kyllä tiennyt, mitä tekee – esimerkiksi alkukuoro on siciliana, mollissa ja tempomerkintä 12/8. Nämä elementit yhdessä määrittävät tempon, jossa osan toteutuksessa voi liikkua. Liian hitaassa tempossa intensiteettiä on vaikea säilyttää.

”Suomessa on hieno, laaja kuorokulttuuri”

Topi intoutui myös puhumaan suomalaisesta kuorotoiminnasta. Hän arvioi, että Suomessa on hieno, laaja kuorokulttuuri, josta Suomen Laulun pitkä Matteus-passioperinne on yksi osoitus. Kuorolaisista suuri osa laulaa teoksen ulkoa, mikä on yhteisen tekemisen kannalta todella olennaista. Topi lainasi Jorma Panulaa: ”Kuoro ei ole pää pahvissa, vaan pahvi on päässä!” Bachia esitetään paljon Suomessa, ja hänen musiikkinsa on jo yhtä lailla meidän, eikä vain saksalaisten tai hollantilaisten kulttuuriperintöä. Bachin passiomusiikin osaaminen on osoitus suomalaisen kuorokulttuurin korkeasta tasosta.

Pyysimme Topia lähettämään terveisiä Sulasolin kuorojen jäsenille. Topi kuvasi kuinka kuoron ulkoa laulaminen antaa johtajalle aivan toisenlaiset mahdollisuudet tehdä jopa spontaanisti erilaisia musiikillisia ratkaisuja. Parhaimmillaan voidaan yhdessä päästä flow-tilaan ja mennä jonnekin, jota ei ole ennalta sovittu. Spontaanit musiikilliset ratkaisut eivät välttämättä ole ideaali, mutta ne ovat mahdollisia. Topi kannustaakin kaikkia kuoroja opettelemaan edes osan konserttiohjelmistosta ulkoa. Se antaa ilmaisun vapaudelle mahdollisuuden ja kaikki, mikä palvelee ilmaisun rikkautta ja vapautta, on etu.

Suomen Laululla on pitkä perinne Matteus-passion esittämisestä

Suomen Laulu on vuonna 1900 perustettu aktiivinen kuoro, joka toimii pääasiassa pääkaupunkiseudulla. Kuoron taiteellinen johtaja on Esko Kallio. Suomen Laulu toteutti Matteus-passion vuonna 1921 suomeksi. Nykyään teosta esitetään alkuperäiskielellä saksaksi.

Matteus-passio on kokonaiskestoltaan noin kolme tuntia. Sen ensimmäisessä osassa Bach käyttää ripienokuoroa, joka laulaa cantus firmuksena yhden koraalisävelmän. Teoksessa on tämän lisäksi yksitoista muuta kertaa, joissa kuorot 1 ja 2 laulavat yhdessä koraalin. Teoksen ensi kertaa kuuleville juuri nämä yksinkertaiset ja pohdiskelevat koraaliosuudet ovat teoksesta tutuin ja helpoiten omaksuttava osa.

Ripienokuoro-osuuteen tulee iloksemme lapsia ja nuoria useista eri kuoroista. Helsingin Johanneksen kirkossa torstaina 6.4.2023 laulavat Kannelkellot, CandoMini ja Helsingin konservatorion nuoret laulajat. Keski-Porin kirkkoon lauantaina 8.4 tulee nuoria laulajia porilaisista Sävelsirkuista ja Katajanmarjoista.

Vuoden 2023 Matteus-passion johtaa Topi Lehtipuu. Hän laulaa myös evankelistan osan. Myös muut solistit ovat barokkilaulamiseen erikoistuneita osaajia eri puolilta Eurooppaa. Erityisesti sopraano Núria Rialin (www.nuriarial.com) tulkinnat Bachin aarioista ovat herättäneet ihastusta laajalti Euroopassa, ja nyt häntä on siis mahdollista kuulla live-esityksessä joko Helsingissä tai Porissa. Lisätietoja konserteista: suomenlaulu.fi ja teoksesta: matteuspassio.fi.

Suomen Laulun kirjoituskonklaavi

 

Tapahtuuko kuorossanne tai orkesterissanne? Haluatko kirjoittaa siitä Vieraskynä-artikkelin? Ota yhteyttä lehti@sulasol.fi!