Viime perjantaina tarkastettiin Helsingin yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa Nella Moisseisen väitöskirja, joka vahvisti jälleen tietämystä kuorolaulun hyvinvointivaikutuksista.

“Tutkimustuloksemme viittaavat siihen, että kuorolauluharrastuksella on myönteinen yhteys paitsi itse koettuun hyvinvointiin myös tiedonkäsittelyn toimintoihin ja aivojen rakenteeseen läpi aikuisiän”, Moisseinen kommentoi väitöskirjan tuloksia yliopiston verkkosivujen uutisessa.

Moisseinen osoitti tutkimuksessaan kuorolaulun tekevän hyvää kaikenikäisille aikuisille 20-vuotiaista 90-vuotiaisiin: aktiivinen kuorossa laulaminen oli yhteydessä vähäisempiin masennusoireisiin ja myönteiseen elämänlaatuun. Kuorolaulun positiiviset vaikutukset ulottuivat myös muistiin ja kielelliseen kommunikointiin.

Vastaavia tuloksia on saatu myös lukuisissa muissa eri alojen tutkimuksissa vuosien varrella, ja jokainen meistä voi varmasti allekirjoittaa kuorolaulun hyödyt omalta osaltaan.

Kulttuuriin osallistumisen merkitys osana kokonaisvaltaista hyvinvointia tiedostetaan yhteiskunnassakin jatkuvasti paremmin, ja kulttuurihyvinvointiin ja sitä tuottaviin palveluihin voidaan odottaa tulevina vuosina myös taloudellisia panostuksia.

Olemme kuorokentällä kuitenkin arastelleet toimintamme perustelemista esimerkiksi rahoittajille hyvinvointivaikutuksilla, sillä ajattelemme kuorolaulun hyvinvointia tuovan välinearvon olevan ristiriidassa kuorotaiteen itseisarvon kanssa.

Kuorolaulun hyvinvointivaikutukset ja taiteellinen arvo eivät kuitenkaan ole toisilleen vastakkaisia tai poissulkevia asioita: kuorolaulu voi olla yhtä aikaa molempia.

Mitä monipuolisemmin kerromme toimintamme merkityksestä ja ulottuvuuksista, sitä vaikuttavampaa toimintamme on – ja mitä vaikuttavampaa toimintamme on, sitä vankemmalla pohjalla suomalainen kuorolaulu on myös tulevaisuudessa.

Voikaa hyvin,

Aino Herranen
toiminnanjohtaja