Joka toinen vuosi järjestettävä vokaalimusiikille pyhitetty Tampereen Sävel -festivaali tarjoaa tulevana kesänä jälleen hengästyttävän laajan kokonaisuuden konsertteja, workshopeja, kilpailua ja katselmusta.

Festivaalin rakennuspalikat ovat säilyneet jo vuosia ennallaan. Kokonaisuuden muodostavat yhtyelaulukilpailu, kuorokatselmus, konserttisarja ja workshopit. Laulua kuullaan konserttisalien ja kirkkojen lisäksi myös epämuodollisemmissa paikoissa eri puolilla kaupunkia sekä Tampere-talon Kuorotorilla. 

Myös koulutustarjonta on jälleen runsasta. Workshopien aiheena on mm. suomalainen ja pohjoismainen kuoromusiikki, mieskuorolaulu 200 vuotta, Merzin rytmiklinikka sekä säveltäjätapaaminen Jaakko Mäntyjärven kanssa.

Tämänvuotisen festivaalin taiteelliseksi johtajaksi kutsuttu Tuukka Haapaniemi odottaa tapahtumaa positiivisella mielellä. 

”Kun esiintyjät on kiinnitetty ja päälinjat valmiina, alkaa festarin hengen luominen. Ohjelmassa on paljon hyviä konsertteja, mutta festivaali on muutakin kuin konsertit. Tarkoituksena on luoda tapahtumalle hyvä henki, jotta paikalle tulevat ihmiset saadaan mukaan tunnelmaan – viime kädessähän ihmiset luovat festivaalin.”

Tuukka kokee liikkuvansa lauluyhtyeiden ja kuoron rajapinnoilla yhtyelaulajana, jonka sydän sykkii kuorolaululle. Hän odottaa festivaaliviikkoa pienellä jännityksellä, onhan hän itse lavalla melkein joka päivä. ”Istun mielelläni hiljaa kuuntelemassa konserttia, mutta mieluummin olen lavalla laulamassa muiden kanssa.” 

Yhtyeet kilpailussa ja klubilla

30 vuotta täyttävällä Tampereen Sävelen yhtyelaulukilpailulla on ollut suuri merkitys paitsi yksittäisille yhtyeille, myös koko maan yhtyelaulun kehitykselle. Se on myös saavuttanut aseman merkittävänä kansainvälisenä kilpailuna. Tänä vuonna akustisessa sarjassa kilpailevasta neljästä yhtyeestä kolme tulee Suomen ulkopuolelta. Vahvistettujen yhtyeiden sarjassa kilpailee kahdeksan yhtyettä, joista puolet ovat ulkomaisia. 

”Club For Fiven menestys kilpailussa vuonna 2001 ratkaisi sen, että aloimme tosissamme kehittää toimintaamme”, Tuukka sanoo. ”Kilpailu on tarjonnut lukuisille yhtyeille tärkeän mahdollisuuden päästä katsomaan oma tasonsa. Itse kilpailua tärkeämpää minusta on kuitenkin päästä tapaamaan muita yhtyeitä ja saamaan vaikutteita ja näkyvyyttä. Yleisökin saa nauttia hienoista esityksistä ja valita omat suosikkinsa. Koen kilpailun funktion hyvin tärkeänä.” 

Festivaaliklubin yhtyekaronkassa esiintyy perinteisesti yhtyelaulukilpailuun osallistuvia yhtyeitä. Tuukka haluaa tehdä festivaaliklubista yhtyeiden kohtaamispaikan. ”Mukaan toivotaan myös spontaaneja esityksiä matalalla kynnyksellä. Kaikkien ei tarvitse olla huippuja – tarvitaan vaan halua, heittäytymistä ja uskallusta. Tällaisesta hengestä nautin itse kovasti.”

Tuukka on huomannut, että lauluyhtyeillekin on muodostunut tietynlainen karonkkaohjelmisto. ”Monet yhtyeet ovat laulaneet vaikkapa King’s Singersin tai Real Groupin sovituksia. Nykyään ihmiset osaavat laulaa niitä tuosta vaan. Festivaaliklubilla sitten vaan eri stemmojen laulajat kasaan ja lavalle! Omasta kokemuksesta tiedän, että täällä on lämpimin, vastaanottavaisin ja kannattelevin yleisö, mitä voi ikinä olla.”

Tuukan mielestä Suomen lauluyhtyekenttä on vasta muotoutumassa. Nimekkäiden, jo parikymmentä vuotta toimineiden yhtyeiden vanavedessä on viime vuosina syntynyt paljon uusia yhtyeitä, jotka eivät välttämättä toimi minkään kuoron sisällä. 

”Euroopassa lauluyhtyeet ovat syntyneet etenkin klassisen kuorokulttuurin pohjalle. Amerikassa puolestaan yhtyeet ja pienet kuorotkin lähtevät usein populaarimusiikin puolelta ja tekevät enemmän näyttävää viihdettä. Ehkä tällaiselle on entistä enemmän tilausta Suomessakin. Olennaista on keskittyä omaan juttuun; kaikkien ei tarvitse osata eikä tehdä kaikkea.”

Tuukka näkee, että Suomessa on vielä käyttämätöntä potentiaalia yhtyelaulun kehittämiseksi esimerkiksi kouluissa. Tarvitaan opettajia, jotka ovat saaneet oikeat tiedot ja taidot jo omassa opiskelussaan. Yhtyelaulun koulutuksessa tärkeitä ovat hieman eri asiat kuin kuorolaulussa. 

Uutta, perinteitä kunnioittaen

Yhtyekonserteissa kuullaan edellisen yhtyekilpailun voittajan Quintensen lisäksi kahta hyvin erilaista yhtyettä. Tuuletar yhdistelee omaperäisesti suomalaista kansanperinnettä, globaaleja musiikillisia vaikutteita ja urbaania nykymusiikkia. Accent puolestaan on hyvä esimerkki siitä, miten nykyteknologia on yhdistänyt laulajat eri mantereilta. ”Accent on jazzbändi, joka tarjoaa tyylitaituruutta, laajoja harmonioita ja improvisointia. Yhtyeellä on taito sovittaa kappaleet omaan tyyliin. Vaikutteita on otettu perinteisistä lauluyhtyeistä, kuten Singers Unlimited ja Take 6, mutta kokonaisuus on tuotu taidokkaasti nykypäivään”, Tuukka kuvailee.

Accent on myös hyvä esimerkki yhteisen motivaation merkityksestä. ”Joskus tuntuu, että laulajia on vaikea saada treeneihin, vaikka asutaan samassa kaupungissa. Accentin pojat saavat asioita tehdyksi, vaikka asuvat ympäri planeettaa!”

Sitten on vielä AcaCartelli, joka esiintyy lauantai-illan konsertissa Pakkahuoneella. Tunnetuimpien suomalaisten lauluyhtyeiden Rajattoman, Club For Fiven ja Forkin yhteiskokoonpano sai alkunsa, kun Fork pyysi muita yhtyeitä mukaan uudelle videolleen. Yhteistyö toimi hyvin, ja seuraavaksi olikin vuorossa konsertti Helsingin juhlaviikoilla 2017 Huvila-teltassa. Konsertti myytiin loppuun, kuten pikavauhtia järjestetty lisäkonserttikin.

”Meidän välillämme ei ole kilpailua, olemme hyviä ystäviä ja meistä on hauskaa tehdä musiikkia yhdessä. Olemme yhteisessä rintamassa jakamassa laulamisen iloa. Luvassa on siis hieno konsertti”, Tuukka lupaa.

Tuukka kehuu yleisemminkin lauluyhtyeiden välistä henkeä. ”Lauluyhtyeet muodostavat maailmalla kollegiaalisen yhteisön. Olemme kontaktissa vähintäänkin facebookin välityksellä. Olemme ystäviä ja tapaamme toisiamme festivaaleilla ja muissa tapahtumissa. Aina tavatessamme tehdään kaikenlaisia juttuja yhdessä, kuten vieraillaan toistemme keikoilla.” 

Lauluyhtyettä kuullaan festivaalilla myös tavallisuudesta poikkeavassa kontekstissa: Filharmoninen Club For Five -konsertti tuo yhteen Tampere Filharmonian ja Club For Fiven. ”Olemme Clubin kanssa esiintyneet big bandin ja puhallinorkesterin kanssa enemmänkin, mutta sinfoniaorkesterin kanssa harvoin. On mahtavaa esiintyä orkesterin kanssa – lavalla on kaksi kokoonpanoa, joiden yhdistäminen yhdeksi kokonaisuudeksi on haasteellista. Ohjelmassa on unenomaiseen teemaan liittyviä tuttuja sävelmiä mm. elokuvien maailmasta Pessi Levannon uusina sovituksina. Kappaleet nivotaan yhteen vähän Näyttelykuvien tapaan. Luvassa on erilainen, ’viihteellinen’ sinfoniakonsertti, jossa otetaan molempien yhtyeiden parhaat kyvyt käyttöön.”

Kuorot katselmuksessa ja konserttilavalla

Kuorokatselmus marssittaa perinteiseen tapaan lavalle kuoroja laajalla rintamalla – tänä vuonna katselmukseen on ilmoittautunut 47 kuoroa, joiden joukossa on 22 sekakuoroa, 18 naiskuoroa, viisi lapsi- tai nuorisokuoroa ja kaksi mieskuoroa. Mukana on yhdeksän ulkomaista kuoroa. 

Kuorokonserteista mainittakoon Nordic Choir Expedition -sarja, joka sisältää neljän pohjoismaisen huippukuoron konsertit. Mukana ovat Ars Nova Copenhagen, Det Norske Solistkor, Eric Ericson Kammarkör sekä Helsingin Kamarikuoro. Konsertoiville kuoroille esitettiin toivomus, että heidän ohjelmansa sisältäisi nykymusiikin lisäksi kuoron oman maan kansalliskirjallisuutta. 

”On hyvin harvinaista, että neljä tämän tason kuoroa saadaan esiintymään samalle festivaalille. Kuorot esittävät musiikkia omilta vahvoilta alueiltaan, mutta myös paikallista väriä. Halusin varmistaa, että kuullaan korkeatasoista, taidokasta laulua – wau-juttua – mutta myös syviä tuntoja, ikään kuin oman kansan ääni”, Tuukka kuvailee. ”Aika harvoin pääsee kuulemaan eri maiden klassista musiikkia sen maan kuorojen itsensä esittämänä. Omasta kokemuksestani laulajana tiedän, että suomalainen kansallisromanttinen musiikki saa minun kehoni resonoimaan.”

Tampereella kuullaan myös Pirkanmaan omaa huippukuoroa: ammattilaulajista koostuvan Tampere Cappellan konsertin johtaa Suomalaisen Kuoronjohtajakilpailun viime vuonna voittanut Elisa Huovinen. 

Tuukka sanoo olevansa oikeasti tyytyväinen festivaalin kokonaisuuteen. Palapelin rakentaminen on onnistunut, eikä konserteissa ole päällekkäisyyksiä.

”Olen yrittänyt tarjota puitteet, joissa kuulija voi nauttia korkeatasoisista konserteista matalalla kynnyksellä. Toivottavasti kaikki haluavat tulla festarille, koska siellä on kivaa. Tiedetään, että esiintyjien taso on aina korkea – mutta pitää myös liikuttaa tavallista kuulijaa.”

Ahti Viluksela

Kuvassa AcaCartelli 2017 Helsingin juhlaviikkojen konsertissa Huvila-teltassa, Tuukka Haapaniemi edessä keskellä. Kuva Petri Anttila

Taiteellisen johtajan viisi vinkkiäfestivaalikävijälle:

1) Yhtyelaulukilpailu [ke 5.6.]
-klassikkotapahtuman juhlavuosi, tätä ei kannata jättää väliin

2) Bassokuoroyhtye Kuorotorilla [la 8.6.]
-uudesta bassolaulajien tapaamisesta tulee toivottavasti hauskaa!

3) Tapaus PMMP – kuoro vieraalla tontilla [to 6.6.]
-vinkkejä sovittajille, mitä kaikkea kuorolla voidaan tehdä

4) Eric Ericsons Kammarkör [la 8.6.]
-ruotsalaisella kuorosoundilla ollut iso merkitys meille Suomessa

5) Jumalanpalvelus Viinikan kirkossa [su 9.6.]
-minulle ja suvulleni tärkeä tapahtuma, sillä isoisäni on toiminut täällä kirkkoherrana