Alkusysäys laulu- ja soittojuhlien järjestämiseksi Suomessa tuli 1800-luvun lopulla Virosta. Suomen ensimmäiset laulujuhlat järjestettiin Jyväskylässä vuonna 1884. Kolme vuotta aikaisemmin laulujuhlien puuhamies, aktiivinen suomalaisuusmies Aksel August Granfelt oli saanut luvan yhden päivän kestäville laulajaisille, joiden onnistuminen loi pohjan vuoden 1884 juhlille. Niille osallistui kuusi kuoroa ja kuusi soittokuntaa, ja ne järjestettiin Kansanvalistusseuran juhlakokousten yhteydessä.

Innostuksesta huolimatta Jyväskylässä järjestettävien juhlien osallistujamäärä ei lähivuosina alkanut nousta. Vuoden 1890 juhlien jälkeen päätettiin laulujuhlat irrottaa Kansanvalistusseuran juhlakokouksista. Tämän jälkeen laulujuhlia ruvettiin järjestämään tiuhaan tahtiin eri puolilla Suomea. Vuosisadan lopussa venäläispolitiikan voimistuessa laulujuhlista tuli myös eräänlainen mielenosoituksen muoto.

Viimeiset Kansanvalistusseuran järjestämät laulu- ja soittojuhlat pidettiin vuonna 1931 Helsingissä. Tämän jälkeen musiikkijärjestöt alkoivat järjestää omia juhliaan.

Sulasolin ensimmäiset omat laulujuhlat pidettiin 1934 Tampereella. Laulujuhlat olivat kolmipäiväiset ja niille osallistui lähes 5000 laulajaa ja soittajaa 117 eri kuorosta ja orkesterista. Tampereen juhlien jälkeen Sulasolin laulujuhlille alettiin kokoontua keskimäärin joka viides vuosi eri kaupungeissa. Toistaiseksi eniten osallistujia kokoontui yhteen Lappeenrannan laulujuhlilla vuonna 1982, jolloin juhlille osallistui lähes 7500 laulajaa ja soittajaa.

Porin laulu- ja soittojuhlat kesäkuussa 2007 olivat Suomen ja Viron ensimmäiset Suomessa pidettävät yhteiset juhlat. Näin Tallinnassa vuonna 2000 pidetyt ensimmäiset suomalais-virolaiset laulu- ja soittojuhlat saivat jatkoa. Juhlille osallistui myös suomenruotsalaisia laulajia ja soittajia. Laulujuhlien ohjelmasta löytyi virallisten tapahtumien, konserttien, pääjuhlan ja kuorokatselmuksen lisäksi runsaasti oheistapahtumia. Juhlat huipentuivat iloiseen juhlakulkueeseen ja helteiseen pääjuhlaan Kirjuriluodolle.

Viimeksi juhlia vietettiin Jyväskylässä 9.–12.6.2022. Tuolloin juhlille kokoontui 1 500 laulajaa Sulasolin 100-vuotisjuhlavuoden merkeissä.

Sulasolin Laulu- ja soittojuhlat

1934 Tampere
1937 Viipuri
1948 Helsinki (yhdessä Suomen Työväen Musiikkiliiton kanssa)
1951 Lahti
1954 Jyväskylä
1959 Hämeenlinna
1964 Turku
1967 Tampere (Suomen Laulujuhlat; järjestäjinä harrastajamusiikkijärjestöt)
1972 Kuopio
1976 Vaasa (Heikki Klemetti 100 vuotta)
1982 Lappeenranta
1987 Oulu (Leevi Madetoja 100 vuotta)
1992 Joensuu (Suomi 75 Soi; Sulasol mukana järjestelyissä)
1997 Vaasa (yhteistyössä Vaasan Kuorofestivaalin kanssa)
2002 Hamina-Vehkalahti-Kotka
2007 Pori (Sydänten Laulusilta; suomalais-virolaiset laulujuhlat)
2012 Kuopio
2017 Hämeenlinna (Suomi 100)
2022 Jyväskylä (Sulasol 100)