Kalevala, tuo ah niin ihana kansalliseepoksemme! Olemmehan jo äidinmaidosta oppineet tuon nelipolvisen trokeen ja hyräilleet kantelemelodioita iltapuhteella, nimenomaan viisikielisiä kantelemelodioita.

Kalevala päätyi kuoromaailmaan selvimmin ja pysyvimmin Jean Sibeliuksen laulujen myötä, nimenomaan kuorolaulujen. Se tuttu melodiaversio löytyy kirkkaimmillaan Heino Kasken teoksesta Väinämöisen rukous. Sen käsikirjoitus oli joutua paperinkeräykseen, mutta onneksi pelastui Sulasoliin vuonna 1993.

Kalevala laulutekstien lähteenä keskittyy Sulasolin katalogissa pääosin kahdelle säveltäjälle: Pekka Kostiaiselle ja Jaakko Mäntyjärvelle. Erityisesti Kostiaisella on ollut selkeä Kalevala-kausi tuotannossaan ja moni entinen lapsikuorolainen muistelee varmaan kaiholla monia tuttuja Pekan diskanttikuorolauluja. Mielenkiintoista on myös, että Pekka on käyttänyt englannin- ja latinankielisiä Kalevala-käännöksiä teoksissaan. Sekakuoroteoksista Väinämöisen perintö on kolmiääniselle SAB-kuorolle ja pianolle – sama teos on myös diskanttiäänille pianon kera.

Jaakko Mäntyjärven Kalevala-teksteihin sävelletyistä teoksista mainitsisin eräänlaisen kätketyn triptyykin: Lähtö Suomesta on eräällä tavalla kerroksittain sävelletty. Klemetti-Opiston Kamarikuoro kantaesitti teoksen loppuosan (tahdista 109 loppuun) nimellä Jätti kantelon jälille Tampereen Sävelessä vuonna 2015. Laajennettu versio (tahdista 52 loppuun) nimellä Väinämöinen uneksii lentävästä veneestään (tribuutti (?) Eric Whitacren teokselle Leonardo dreams of his flying machine) valmistui Kampin Laulun 25-vuotisjuhlakonserttiin keväällä 2016. Tämän edelleen taaksepäin laajennetun teoksen (= Lähtö Suomesta) tilasi Qoro Quando ja se valmistui vuonna 2019. Jännä nähdä, jääkö tämä tähän!

Lopuksi mainitsen edellä mainittujen lisäksi vielä tutustumisen arvoisen teoksen kullekin kuoromuodolle: sekakuorolle Einojuhani Rautavaaran Morsian, miesäänisille kuoroille Yrjö Hjeltin Ulvosi upehen jouhet ja diskanttikuoroille Jyrki Linjaman Iltalaulu. Iloa Kalevalan kera!

Reijo Kekkonen
Sulasolin kustannusjohtaja ja
intohimoinen partituurien keräilijä

Muuta Kalevala-materiaalia kuoroille:

Sekakuoroille

Hellberg: Laulun aloitus
Hellberg: Marjatta’s Son
Hilander: Kaksi kalevalaista laulua
Kostiainen: Avis aquila de Lappis
Kostiainen: Sampo-sarja
Kostiainen: Siitä päivän kiinni saapi
Kostiainen: The cold told a tale to me
Kostiainen: Viel’ ei meitä noiat noiu
Jo. Linjama: Kolme mehiläislaulua
Mäntyjärvi: Kosijat – The Suitors
Mäntyjärvi: Käärmeen synty
Mäntyjärvi: Runo alotteleikse

Miesäänisille kuoroille

Kostiainen: Vipusen manaukset
Kostiainen: Yö alinomainen

Naisäänisille kuoroille

Kostiainen: Ellös nyt hyvä isoni
Kostiainen: Emo itki, kyynel vieri – Mater flebat lacrimosa
Kostiainen: Mehiläinen, meiän lintu
Kostiainen: Morsiamen lähtövirsi
Kostiainen: Siitäpä nyt tie menevi
T-J. Kyllönen: Kaksi Kalevala-laulua
J. Mäntyjärvi: Runo alotteleikse
V. Tormis: Karjan kotiinkutsu

Reijon nuottivinkit on juttusarja, jossa Sulasolin kustannusjohtaja Reijo Kekkonen jakaa asiantuntemustaan Sulasolin laajasta nuottivalikoimasta ajankohtaisiin teemoihin paneutuen. Sarjan ensimmäinen osa oli Talvilauluja.

Reijo Kekkosen kuva: Markku Pihlaja.
Kullervon kirous: Akseli Gallen-Kallela / Museovirasto