Miten tekijänoikeudet toimivat kansainvälisesti?

Miten pitkälle kansainvälisessä musiikin ja tekijänoikeuksien maailmassa pääsee tietämällä, että Suomen tekijänoikeuslain mukaisesti teos on suojattu tekijän eliniän ja 70 vuotta tekijän kuolinvuodesta? Puhtaasti-hanke selvitti perusasiat tekijänoikeuksien kansainvälisestä ulottuvuudesta.

Tekijänoikeuslainsäädäntö on luonteeltaan kansainvälistä

Ulkomaiset teokset saavat Suomessa saman tekijänoikeussuojan kuin kotimaiset teokset. Vastaavasti Suomessa tehdyt teokset saavat tekijänoikeussuojan useimmissa maailman maissa. Tämä perustuu useisiin kansainvälisiin yleissopimuksiin.

Ne ulottavat suojan toisista sopimusvaltioista peräisin oleviin teoksiin ja lähioikeussuojan kohteisiin (esim. esityksiin, ääni- tai kuvatallenteisiin ja teoskynnystä ylittämättömiin valokuviin).

Tekijänoikeuden perusperiaatteista on sovittu mm. Bernin yleissopimuksessa, jonka marraskuussa 2022 oli allekirjoittanut 181 maailman 195 valtiosta. Sen, kuten muidenkin yleissopimusten pääperiaatteina ovat

a) kansallinen kohtelu, jonka mukaan toisesta sopimusvaltiosta peräisin olevien teosten tai lähioikeussuojan kohteiden (kuten tehtyjen äänitteiden) on saatava vähintään samat oikeudet kuin oman maan kansalaisten teosten ja

b) vähimmäissuoja, jonka mukaan sopimusvaltion on omassa laissaan taattava vähintään sopimuksen määräämä minimitaso.

Suoja-ajan voimassaolo Suomen ulkopuolella

Suomen tapaan tekijänoikeuden suoja-aika on muissa Euroopan talousalueen (ETA) maissa eli EU-maissa sekä Islannissa, Norjassa ja Liechtensteinissa 70 vuotta tekijän kuolemasta. EU:n tekijänoikeusdirektiivit takaavat EU:n jäsenvaltioissa osittain korkeamman suojan tason kuin kansainväliset sopimukset edellyttäisivät.

ETA-alueen ulkopuolella Bernin yleissopimuksen allekirjoittaneissa maissa tekijänoikeussuojan voimassaoloaika voi vaihdella, mutta se on kaikissa maissa vähintään 50 vuotta tekijän kuolemasta.

Tekijänoikeusjärjestöt palvelevat

Moni tekijänoikeuksien kansainvälisyyteen liittyvä asia hoituu suomalaisten tekijänoikeusjärjestöjen, kuten Teoston ja Gramexin kautta niin, ettei käyttäjän tarvitse huolehtia siitä, mitä taustalla tapahtuu.

”Teostolla on noin 80 ulkomaisen tekijänoikeusjärjestön kanssa niin kutsuttu vastavuoroisuussopimus. Nämä sopimukset kattavat yhteensä yli 100 maata”, Teoston asiakaskokemusjohtaja Miia Engberg avaa.

”Ulkomailla esitetyn musiikin korvaukset kerää kyseisen maan tekijänoikeusjärjestö. Se tilittää ne Teostolle, joka puolestaan välittää rahat eteenpäin omille asiakkailleen, siis suomalaisille musiikintekijöille.”

Äänitteillä esiintyviä muusikoita eli esimerkiksi laulusolisteja, kuorolaisia ja kapellimestareita sekä äänitteen taloudellisia tuottajia edustavan Gramexin viestintäjohtaja Sari Aalto-Setälä kertoo, että Gramex on panostanut viime vuosina kansainvälisten korvausten keräämiseen:

”Kansainvälinen korvausten keräämisen laajuus on kasvanut valtavasti ja uusia maita on saatu sopimusten piiriin. Datan avulla saadaan tietää, jos vaikka suomalaisen kuoron äänite soi radiossa Saksassa. Laskutus ja tilitys hoituvat useimmiten jo täysin digitaalisesti.”

Aalto-Setälä antaa yksinkertaisen ohjeen:

”Kun hoidat perusasiat eli kuoron Gramex-asiakkuuden ja ääniteilmoitukset kuntoon, kansainvälinen puoli hoituu samalla. Marginaalisempikin musiikki saattaa soida maailmalla yllättävän paljon, joten kuoroäänitteiden Gramex-ilmoituksista kannattaa huolehtia – vaikka taannehtivasti.”

Miten kuoron, orkesterin tai yhtyeen tulee toimia käytännössä ottaakseen huomioon tekijänoikeuksien kansainvälisyyden? Lue käytännön ohjeet osoitteesta Käytännön ohjeita tekijänoikeuksien kansainvälisen ulottuvuuden huomioimiseen -artikkelista.

 

Artikkeli on alun perin ilmestynyt Sulasol-lehden numerossa 4/23. Sen ja muut näköislehdet löydät osoitteesta https://sulasol.fi/sulasol-lehti/nakoislehdet.