Luontoa lauluissa

Kun tänä syksynä kuorot ovat palanneet taas yhdessä laulamiseen pitkän pandemiakauden jälkeen, on ohjelmiston kysyntä myös Sulasolin nuottimyymälässä ollut vilkasta. Uusi piirre ohjelmistotoiveissa ovat olleet luontoon (erityisesti metsään ja puihin), ilmastoon ja rauhaan liittyvät laulut. Kaikki aiheet ajassamme hyvinkin ymmärrettäviä.

Soittokierros valottaa ohjelmistovalintoja

Joitakin aiheeseen liittyviä teoksia löytyy kyllä jo ennestään, mutta lyhyt soittokierros nuorten kanssa päivittäin työskenteleville kuoronjohtajille antaa asiasta hieman laajempaa kuvaa.

Timo Lehtovaara toimii Turussa Puolalan koulun ja Puolalanmäen lukion musiikinopettajana ja kuoronjohtajana.

– Tänä syksynä meillä oli lukion kamarikuoron kanssa kirjamessuilla keikka, jonka teemana oli Rauhan ja toivon lauluja. Mietimme yhdessä ohjelmistoa, ja laulajien mielestä teemaan sopi kolme Eino Leinon tekstiä: Rauha (Heikki Sarmanto), Nocturne (Sarmanto) ja Lapin kesä (Wesslin-Hietanen). Kaikissa on vahvasti myös luonto mukana, eli kyllä nähtävästi luonto assosioi lukiolaisellakin rauhallisia ja levollisia tuntemuksia, Lehtovaara kertoo.

Ympäristöön ja yhteiskuntaan liittyvät teemat ovat nuorten ajatuksissa läsnä

– Kun miettii laajempaa kuvaa, otimme ohjelmistoon Frank Tichelin laulun Earth Song, joka on enemmänkin yhteiskunnallisesti kantaaottava laulu. Se on ollut myös laulajille hyvin tärkeä. Vanhempaa luontoon liittyvää musiikkia on tietysti Mia Makaroffin Butterfly, kestosuosikki, jonka viime kevään abit vaativat lakkiaisiin esitettäväksi ja Don Macdonaldin Winter Sun, jossa myös luontoteema on kovasti esillä, Lehtovaara pohtii.

Timo Lehtovaara johtaa eri kuorotyyppejä ja siksi hänen näkemyksensä erityisesti nuorille sopivasta, myös haasteellisemmasta ohjelmistosta ovat arvostettavia.

– Tyttökuoron kanssa on tänä syksynä laulettu mm. Heikki Sarmannon Kesäyö, josta he pitävät kovasti, Don Macdonaldin When The Earth Stands Still, jossa ehkä teemana on enemmänkin ystävyys ja yhteys, sekä Heino Kasken Illalla, jossa katsellaan tähtitaivasta. Nämä ovat tyttökuoron kantaohjelmistoa. Ja onhan Vem kan segla -laulussa tavallaan luonto esillä, vaikka siinäkin ehkä se ihmisten yhteys on enemmän läsnä, Lehtovaara jatkaa pohdintaa.

– Emme ole tätä aihetta erikseen avanneet. Silti nuorten suosikkiteoksista välittyy ajatus, että kyllä luonto ja maapallon tulevaisuus on heillä ajatuksissa läsnä, Lehtovaara summaa.

Toinen soitto osui Reijo Aittakummulle, joka toimii Helsingissä Sibelius-lukion musiikinopettajana ja johtaa kyseisen opinahjon kuoroja. Näillä kuoroilla on osallistaminen ollut perinteenä jo silloin, kun Marjukka Riihimäki toimi Aittakummun edeltäjänä.

– Aihe on vaikea. On totta, että olen yrittänyt löytää ohjelmistoa, joka kommentoisi ympäristöteemaa (enemmän kuin varsinaista luontoteemaa). Kantaesitimme Tapani Länsiön Kolme pientä ajatusta kamamarikuorolla viime keväänä. Hieno biisi, mutta siinä on lähes kaikki konkreettinen luontoon/ympäristöön liittyvä, mitä kuoroiltani löytyy, Aittakumpu miettii.

– Kannattaa lähteä tutustumaan lähemmin esimerkiksi Pasi Hyökin ohjelmistoihin. Pasi on ollut ihan etulinjassa tämän asian kanssa. Myös lauluyhtye Rajattomalla on ollut teemaan liittyvä konsertti ja Johanna Almark kipparoi ympäristökonserttia Musiikkitalossa pari vuotta sitten, mukana kuoro ja orkesteri, Aittakumpu listaa.