Suomessa on eri liittojen piirissä noin 150 mieskuoroa, joissa laulaa noin 5 000 miestä. Kuorot pitävät vuosittain yhteensä noin 750 konserttia, jotka tavoittavat noin 150 000 kuulijaa. Mieskuorojen traditiot ovat vahvat, ja moni kuoro kehittää ja uudistaa jatkuvasti mieskuorolaulua ja koko kuorokenttää musiikillisesti. Jatkuvasti syntyy myös uusia kuoroja, joilla on vahva taiteellinen fokus. 

Mieskuoroilla on ollut merkittävä asema maamme historian eri käänteissä. Mieskuorolaulun avulla on sortovuosien, kieliriitojen, itsenäistymisen ja sotavuosien aikana voitu käsitellä vaikeitakin teemoja. Mieskuorolaulu on aina puhutellut kuulijoita voimakkaasti. Lauletaan sitten haastavaa nykymusiikkia, perinteistä serenadia tai mitä tahansa yhteenkuuluvuuden tunnetta vahvistavaa, juuri mieskuoron esityksessä on tarvittavaa läpäisyvoimaa. Mieskuorolaulu resonoi kuulijassa poikkeuksellisella tavalla vielä tänäkin päivänä.

Juhlavuosi huipentuu kahteen juhlakonserttiin, joissa esiintyy maamme eturivin mieskuoroja. Konsertit ovat historiallisestikin ainutkertaisia, sillä näin korkeatasoista ja monipuolista kattausta suomen- ja ruotsinkielisistä mieskuoroista ei ole kuultu yhdessä koskaan aiemmin.  

Turun Konserttitalossa 7.5. esiintyivät Mieskuoro Laulajat (1909), joht. Paavo Hyökki, Porin Mies-Laulu (1919), joht. Guido Ausmaa, Turun NMKY:n Mieskuoro Naskalit (1919), joht. Tommi Saalas, Wasa Sångargille (1930), joht. Stefan Wikman, Mariehamnskvartetten (1936), joht. Pipsa Juslin, Brahe Djäknar (1937), joht. Ulf Långbacka ja Mieskuoro Euga (2011), joht. Visa Yrjölä.

Helsingin Musiikkitalossa 14.5. esiintyvät Akademiska Sångföreningen (1838), joht. Kari Turunen, Sällskapet Muntra Musikanter (1878), joht. Henrik Wikström, Ylioppilaskunnan Laulajat (1883), joht. Pasi Hyökki, Polyteknikkojen Kuoro (1900), joht. Saara Aittakumpu, Laulu-Miehet (1914), joht. Matti Hyökki, Kauppakorkeakoulun Ylioppilaskunnan Laulajat (1949), joht. Visa Yrjölä, Manifestum (2010), joht. Jonas Rannila sekä Suomen Mieskuoroliiton edustuskuoro Liiton Miehet (2017), joht. Paavo Hyökki.

Kukin kuoro esittää valitsemansa ohjelmiston heille tärkeitä tai merkityksellisiä teoksia maamme mieskuorolaulun 200-vuotiselta taipaleelta ulottuen Liedertafelista kantaesityksiin. Kansallisromanttista tunnelmaa kuuluu suomalaisen mieskuorolaulun peruskallion eli Sibeliuksen, Kuulan, Madetojan ja Palmgrenin teoksissa. Molemmat konsertit päättyvät vaikuttavan noin 300 laulajan suurkuoron esittämiin Maamme-lauluun, Suomen lauluun ja Finlandiaan.

Tampereen Sävelen yhteydessä 7.6.2019 klo 15 Tampere-talon kuorotorilla järjestetään lisäksi keskustelutilaisuus ”Mieskuorolaulu tänään ja huomenna”, jossa tarkastellaan mieskuorokulttuuria niin yleisön, äänenmuodostuksen, ohjelmiston kuin tulevaisuudenkin näkökulmista. 

Juhlavuodella on oma verkkosivusto www.mk200.fi, jossa on artikkeleita, uutisia ja vuoden mieskuorokonsertteja sisältävä kalenteri. Verkkosivustolla on myös menneiden 200 vuoden tiivistetty historiikki, joka käsittelee mieskuorolaulun tärkeitä tapahtumia ja virstanpylväitä sekä suomen- että ruotsinkielisessä mieskuorotoiminnassa. Myös juhlavuoden suojelijan, tasavallan presidentti Sauli Niinistön tervehdys on julkaistu verkkosivuilla.