Viime päivinä koronaviruspandemian hillitsemiseksi määrätyt rajoitteet koettelevat taide- ja kulttuurialaa. Erityisen rajusti rajoitukset osuvat joulukonserttikauteen poikkeuksellisen vuoden päätteeksi valmistautuneelle kuorokentälle.

Joulunalusaika on kuorotoiminnan tärkein sesonki. Lukemattomat joulukonsertit, itsenäisyyspäivän juhlatilaisuudet, kuorojen tähdittämät Kauneimmat joululaulut ja pikkujouluesiintymiset tuovat iloa esiintyjille ja ovat yleisölle yksi merkittävimmistä joulutunnelman luojista. Yleisötilaisuuksien ja harrastustoiminnan kiellot ja henkilömäärärajaukset peruuttavat kuitenkin nyt loppuvuoteen suunnitellut kuorojen esiintymiset käytännössä kokonaan suuressa osassa maata, muun muassa Uudellamaalla, Kanta-Hämeessä, Pirkanmaalla, Päijät-Hämeessä, Kymenlaaksossa ja Pohjois-Pohjanmaalla.

Joulu on myös kuorojen talouden kulmakivi. Monet kuorot rahoittavat koko muun vuoden toiminnan juuri joulukonserteilla ja muilla sesonkiin liittyvillä esiintymisillä. Joulusesongin tuotoilla maksetaan muun muassa kuoronjohtajan palkkakulut ja rahoitetaan uusien kuoroteosten tilaamista säveltäjiltä. Kuoronjohtajien tuloihin joulukonserttien peruuntuminen tekeekin merkittävän loven paitsi suoraan konserttipalkkioiden menetyksenä, myös välillisesti pitkällä aikavälillä – harvalla kuorolla on merkittäviä säästöjä pahan päivän varalle. Kuoronjohtajat työskentelevät useimmiten samanaikaisesti usealle työnantajalle tai freelancereina, joten myös pääsy työttömyysturvan piiriin on vaikeaa.

Suuri osa haussa olleista koronatuista on rajannut harrastukset tuettavan toiminnan ulkopuolelle, ja yksittäiset kuorot ovat saaneet pääsääntöisesti hakemuksiinsa hylkääviä päätöksiä (esim. Helsingin kaupunki 24.11.20). Kuorotaiteen tekeminen ei kuitenkaan ole muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta mahdollista ilman harrastajalaulajia, jotka toimivat kuoronjohtajansa instrumenttina. Suuri osa kuoroista ei ole pystynyt konsertoimaan tänä vuonna lainkaan, ja konsertteja ja tilattuja esiintymisiä on myös jo varmuuden vuoksi peruttu pitkälle ensi vuoteen. Kuorojen taloudellinen tilanne onkin tällä hetkellä katastrofaalinen, ja se heikkenee edelleen dramaattisesti.

Vetoamme nyt Suomen valtioon, kuntiin, yksityisiin säätiöihin ja rahastoihin sekä yrityksiin: tukekaa maamme ainutlaatuista kuorolaulua tämän kriisiajan yli. Rahoitus kuoroille koronaviruspandemian aiheuttamissa taloushaasteissa tukee jälleenrakennusta kriisin jälkeen ja tuo hyvinvointia koko yhteisölle. Rahoitus myös mahdollistaa kuorojen parissa työskentelevien musiikin ammattilaisten kuten kuoronjohtajien, laulunopettajien ja säveltäjien toimeentulon. Myös yleisö voi tukea kuoroja näinä poikkeuksellisina aikoina käymällä konserteissa niillä alueilla, joilla se on rajoitusten puolesta vielä mahdollista, tai ostamalla katseluoikeuden verkossa lähetettävään konserttiin. Rajoitusten piirissä olevilla alueilla kuoroja on mahdollista tukea esimerkiksi lahjoittamalla perutun joulukonsertin lippurahat kuorolle, ostamalla kuoron levyjä tai liittymällä kuoroyhdistyksen kannattajajäseneksi.

Sulasol ry edustaa Suomen suurimpana harrastajamusiikkijärjestönä noin 330 kuoroa ja orkesteria ja näiden piirissä toimivia noin 10 000 laulajaa ja soittajaa. Suomen Mieskuoroliitto ry on Sulasolin erikoisliitoista suurin. Toivomme, että kuorolaulun merkitys ja arvo taiteena ja hyvinvointia edistävänä toimintana muistetaan myös muuten kuin juhlapuheissa. Taidetta on mahdotonta tehdä loputtomasti ”artisti maksaa” -periaatteella. Nyt tarvitaan konkreettisia tukitoimia myös yksittäisille kuoroille.

Sulasol ry
Tomi-Pekka Niukkanen, puheenjohtaja
Sanna Katajavuori, toiminnanjohtaja

Suomen Mieskuoroliitto ry
Antti Ilmavirta, puheenjohtaja
Aino Herranen, toiminnanjohtaja