Jukka Ilmavirta on pitkän linjan kuorolaulaja, kokenut pianisti, bändisoittaja, lauluntekijä ja musiikinharrastaja, joka koronakeväänä 2020 ryhtyi tekemään omaksi ilokseen kuorosävellystä Agnus Dei -tekstiin. Nyt kaksi vuotta myöhemmin sävellyksestä on kasvanut kokonainen Requiem, joka kantaesitetään toukokuussa Espoossa. Mitä oikein tapahtui?

Jukka Ilmavirta on pohjoisen poikia, syntyisin Torniosta. Musiikkiopiston piano- ja teoriaopinnot täydentyivät bändiharrastuksella, ja jo tuolloin syntyivät myös ensimmäiset omat kappaleet. Kuorotoiminta pääsi vauhtiin, kun Jukka lähti 1980-luvun alkupuolella opiskelemaan ”etelään”, Ouluun. Cassiopeian ja Oulun Kamarikuoron riveissä tulivat tutuiksi myös monet messut ja passiot. Vilkasta musiikkielämää täydensivät bändien kanssa keikkailu sekä pestit teekkariravintolan lauluiltojen vetäjänä ja pianobaarin pianistina.

Kuorokokemusta Jukalle kertyi myös ulkomailla, Yhdysvalloissa San Diegossa, jossa yliopiston kuoron (La Jolla Symphony & Chorus) riveissä pääsi esiintymään yhdessä sinfoniaorkesterin kanssa kolmen kuukauden välein. Myöhemmin kuoroura jatkui Järvenpäässä Canzonetta Nova -kuorossa. Nykyään Jukka laulaa Espoon Laulun tenoririvistössä kuudetta vuotta.

Alussa oli Agnus Dei

Jukka on viime vuosina tehnyt runsaasti lauluja, mutta Agnus Dei -kokeilu avasi sävellystyöhön uusia näkymiä. ”Tein kappaletta omaksi ilokseni, enkä ajatellut yhtään, että kukaan koskaan laulaisi sitä. Kappaleen valmistuttua päätin kuitenkin lähettää nuotin Espoon Laulun johtajalle Säde Bartlingille tyyliin ’kato äiti, mitä olen piirtänyt’. Säde toivoi kappaleeseen lisää pituutta ja ehdotti yllättäen, että kuoro voisi esittää sen joulukonsertissa.”

”Jukka on taitavana muusikkona Espoon Laulun kantavia hahmoja, häntä on kuultu kuoron esiintymisissä niin laulusolistina kuin pianistinakin. Myös Jukan lauluntekijätaidot ovat hyvin tiedossa”, kertoo Säde Bartling. ”Syksyllä 2020 Jukka esitteli aivan erityylisen koronan varjossa syntyneen sävellyksensä Agnus Dein. Kuoro ihastui siihen välittömästi, ja se oli tarkoitus laulaa saman vuoden joulukonserteissa.”

 

Toisin kävi: pandemia-aalto esti joulukonsertit kokonaan. Siinä kohdassa Jukka ajatteli, että koska musiikkia tulee, hän voisi vaikka ryhtyä tekemään muitakin messun osia. Ja sitten Säde ehdottikin, että tee koko messu.

”Totesimme Jukan kanssa, että irrallinen messunosa kaipaa oikeastaan teoskokonaisuutta ympärilleen. Kun kuorolta kysyttiin halusta sitoutua kantaesittämään Jukan laajamittainen kirkkomusiikkiteos, vastaus oli selvä: ehdottomasti!”, kertoo Säde. Viimeinen sykäys oli mahdollisuus hakea Espoon seurakuntayhtymältä avustusta messun toteuttamiseen.

Teksti synnytti musiikin

Messun työstäminen alkoi perehtymällä teksteihin ja hakemalla niihin liittyviä tunnelmia. Jukka kertoo huomanneensa pian, että Requiemin tekstit puhuttelivat häntä perinteistä messua enemmän. ”Requiemin tekstit muodostavat loogisen kokonaisuuden, matkan pimeydestä valoon. On tavallaan hienoa ajatella, että Mozartilla on ollut sama teksti edessään.”

13-osainen Requiem sekakuorolle, uruille ja sellolle valmistui talven 2020–21 aikana. Säde oli suurena apuna kokonaisuuden muotoutumisessa, vaikka ei puuttunutkaan varsinaiseen sävellystyöhön. ”Säde on ollut koko ajan kannustava ja positiivinen, ja sillä on ollut tässä prosessissa suuri merkitys”, kiittelee Jukka.

Jukka kertoo sävellystensä syntyvän pianon ääressä sointuja pyörittelemällä. ”Pidän esimerkiksi siitä, että sointu pysyy samana mutta bassosävel liikkuu. Melodiat ovat tärkeitä ja syntyvät melkein itsestään sointupohjan päälle. Musiikki ja teksti käyvät käsi kädessä, yleensä musiikin tunnelma synnyttää tekstin, mutta Requiemin tapauksessa teksti synnytti musiikin.”

 

Jukalla oli Requiemin sävellystyössä laulullinen lähtökohta – tavoitteena on ollut, että teosta on mukava laulaa ja kuunnella. ”Osat ovat hyvinkin erityylisiä, mutta kyllä ne kaikki silti tunnistaa saman perheen lapsiksi. Kokonaisuus on eräänlainen kaleidoskooppi: sieltä varmaankin kuuluu monenlaisia musiikillisia vaikutteita Sibeliuksesta eri Requiemien kautta Genesikseen.”

”Jukka maalaa vahvoin, tummin värein kuitenkaan unohtamatta valoa ja kirkkautta, lupausta tulevasta”, kuvailee Säde. ”Häpeämättömän kauniit ja tarttuvat melodiakulut, uhkeat harmoniat ja rehvakas rytmi-ilottelu nostavat tutut ja vähän vieraammatkin tekstit uusiin ulottuvuuksiin. Kuoro on selkeästi teoksen laulava sydän, jota instrumenttiosuudet ja vokaalisoolot värittävät ja syventävät.”

Pimeydestä valoon

Säde odottaa Requiemin esitykseltä vahvoja tunteita: ”Juuri kun pandemia alkoi vihdoin keventää otettaan, sodan raakuus tunkeutui väkivalloin tietoisuuteemme muuttaen aivan kaiken jälleen täysin. Jukan sielunmessun myötä Espoon Laulu kunnioittaa vainajien muistoa ja tuo lohtua suruun ja kaipaukseen. On suuri ilo ja etuoikeus saada olla toteuttamassa tätä kantaesitystä!”

Myös Jukka odottaa esitystä luottavaisena: ”Tällä hetkellä on positiivinen kutina. Edelliset kuoroharjoitukset nostivat omatkin odotukset korkeammalle, ja olen saanut myös kuorolaisilta hyvää palautetta. Luulen, että tästä tulee esitys, jota kelpaa kiikkustuolissa muistella.”

teksti ja kuvat
Ahti Viluksela

 

Espoon Laulu kantaesittää Jukka Ilmavirran säveltämän Requiemin sekakuorolle, sellolle ja uruille Olarin kirkossa 18. toukokuuta klo 19. Urkurina toimii Olli Saari ja sellistinä Hannes Jämsä, sopraano- ja tenorisoolo-osuuksista vastaavat Krista Kolari ja Tero Pirkkanen. Konsertin johtaa Säde Bartling.

 

Juttu julkaistu alunperin Sulasol-lehdessä 2/22.
Lehden verkkoversioita pääset lukemaan klikkaamalla tästä.