Kuinka usein pysähdyt miettimään, millaisissa asioissa valtaa käytetään omassa kuorossasi tai orkesterissasi? Kuka valtaa käyttää, ja kuka toimii vallan vahtikoirana?

Laulu- tai soitinyhtye, kuoro tai orkesteri syntyy usein tasaveroisesta kaveriporukasta, joka haluaa laulaa tai soittaa yhdessä. Rahaliikenteen hoitamisen ja sopimusasioiden vuoksi on yleensä välttämätöntä organisoitua vaikkapa rekisteröidyn yhdistyksen muotoon, jolloin organisaatiolle on valittava puheenjohtaja ja hallitus – jolloin rakenne muuttuu jo hierarkkiseksi.

Taiteellisista ratkaisuista on useimmiten mahdotonta päättää demokraattisesti, joten kun organisaatio palkkaa itselleen taiteellisen johtajan, valta- ja vastuukysymykset on hyvä määritellä ja kirjata ylös mahdollisimman selkeästi. Missä asioissa taiteellinen johtaja käyttää valtaa ja ottaa vastuun yksin? Miten organisaatio tukee taiteellista johtajaa onnistumaan työssään parhaalla mahdollisella tavalla? Millaista valtaa mahdollinen taiteellinen toimikunta tai musiikkilautakunta käyttää suhteessa taiteellisen johtajan työhön? Millainen on puheenjohtajan ja hallituksen vastuu taiteellisen johtajan työnantajana ja esihenkilönä?

Keinot vallan väärinkäyttöön ovat moninaisia aina kuppikunnista karismaan, ja epäasiallisesti voi toki toimia myös vertaisena. Etenkin silloin, kun valtaa on paljon yhdellä tai muutamalla henkilöllä ja varsinkin, jos toiminnassa on mukana alaikäisiä, on tärkeää määritellä, miten ja kenelle epäasiallisesta käytöksestä voi ilmoittaa ja miten asiaan puututaan. Onko esimerkiksi häirintäyhdyshenkilön nimeäminen tarpeen?

Vinkkejä turvallisemman tilan rakentamiseksi saa esimerkiksi kumppaniltamme Suomen Työväen Musiikkiliitolta: http://www.musiikkiliitto.fi/index.php/fi/stm-info/toiminta/turvallisemman-tilan-periaatteet. Jatkamme kuluvan vuoden aikana myös Sulasolissa työtä yhdenvertaisuuden edistämiseksi ja syrjinnän ja häirinnän estämiseksi koko kentällä.

Aino Herranen
toiminnanjohtaja