Kun Nella Moisseinen etsi maisteriopintojensa rinnalle työpaikkaa tutkimuksen parissa, hän otti opettajansa kehotuksesta yhteyttä kognitiivisen aivotieteen yksikön johtajaan Mari Tervaniemeen.

– Sain yksiköstä ihanan vastauksen ja pääsin heti töihin tutkimusryhmään, jossa oli alkamassa tutkimus musiikkiin liittyen. Se johdatti minut musiikin pariin, ja valmistumisen jälkeen jatkoin musiikin ja neurotieteen parissa, Moisseinen kertoo polustaan aiheen pariin.

Moisseisen tutkimus oli osa laajempaa hanketta, jossa tutkittiin musiikkia myös kuntoutuskäytössä.

– Kuorolaulun vaikutuksesta hyvinvointiin on aiemminkin tehty tutkimusta, mutta tässä tutkimuksessa haluttiin laajempaa näkökulmaa, Moisseinen kertoo.

Hyvinvointivaikutusten lisäksi tutkittiin sitä, minkälaisia vaikutuksia laulamisella on kognitiivisiin taitoihin ja miten laulaminen näkyy aivojen rakenteessa. Tarkoituksena oli siis tarjota kattavampi kartoitus siitä, mihin kaikkeen kuorolaulu vaikuttaa ja miten harrastuksen kesto näkyy tuloksissa.

Tutkimuksen suunnitteluvaiheessa pohdittiin tarkasti sitä, minkälaisia rajanvetoja kuorolaulun määritelmän kohdalla tehtäisiin. Kuorolaulun määritelmän oli tutkimuksen kannalta oltava mahdollisimman johdonmukainen ja mieluummin liian tiukka kuin liian väljä.

Määritelmästä suljettiin pois erilaisia ryhmälaulamisen muotoja, ja tutkimusryhmä päätti rajata myös musiikin ammattilaiset pois tutkimuskohteista, sillä tutkimuksessa haluttiin nimenomaan keskittyä kuorolaulun harrastajiin.

Ikähaarukkana oli 20–90-vuotiaat, jotka olivat harrastaneet kuorolaulua vähintään vuoden verran ja harjoittelivat vähintään kerran viikossa. Osallistujista nuorin oli 21-vuotias ja vanhin 88-vuotias, joten tutkimukseen saatiin kattavasti osallistujia koko ikähaitarista.

Kuorolaulu vaikuttaa monipuolisesti aivojen terveyteen

Jo aiemmat tutkimukset ovat osoittaneet, että musiikki sekä aktivoi aivoja monipuolisesti että vaikuttaa mielialaan. Moisseisen tutkimuksessa havaittiin, että aktiivinen kuorossa laulaminen on yhteydessä vähäisempiin masennusoireisiin ja myönteiseen elämänlaatuun, mikä tukee aiempaa tutkimusta musiikin vaikutuksista.

Pidempään kuorolaulua harrastaneilla kuorolaulun todettiin myös olevan yhteydessä muistisuoriutumiseen ja sanasujuvuuteen.

– Sanasujuvuutta testattiin esimerkiksi tehtävällä, jossa tietyllä tehtävänannolla piti tuottaa mahdollisimman monta sanaa yhden minuutin aikana, Moisseinen valottaa tutkimustilannetta.

Suurimmat yllätykset tutkimustuloksissa liittyivät aivojen rakenteeseen. Etukäteen tiedettiin, että musiikki aktivoi aivoja monipuolisesti ja laaja-alaisesti. Tässä tutkimuksessa keskityttiin kuitenkin kuorolaulun vaikutukseen ja kartoitettiin sitä, missä aivojen osissa harrastus voisi näkyä.

– Yhteyksiä nähtiin monipuolisesti aivojen valkean aineen rakenteissa. Valkea aine yhdistää aivojen eri osia toisiinsa ja mahdollistaa tehokkaan tiedonsiirron, Moisseinen kertoo.

Koko ikähaarukassa, mutta erityisesti alle 40-vuotiailla laulajilla pitkään jatkunut harrastus näkyi vahvempina yhteyksinä aivoalueiden välillä. Yli 60-vuotiailla osallistujilla kuoroharrastus voitiin yhdistää muistia tukeviin rakenteiden, aivokaaren ja aivopuoliskot toisiinsa yhdistävän aivokurkiaisen, eheyteen.

– Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että kuorolaulu on lupaava keino terveen ikääntymisen ja hyvinvoinnin tukemiseen läpi koko aikuisiän, Moisseinen summaa.

Kuorolaiset puhaltavat luonnostaan yhteen hiileen

Loppuun Moisseinen haluaa vielä kiittää tutkimukseen osallistuneita. Hän on ollut monessa projektissa mukana, mutta kertoo tämän olleen ylivoimaisesti hauskin tähän mennessä.

– Magneettikuvauksen aikana laulavat osallistujat olivat ilo tutkijalle, ja hauskaa se oli myös osallistujien mielestä, Moisseinen muistelee.

Hän kertoo myös, että oli vaikuttunut siitä, miten motivoituneita kaikki osallistujat olivat ja auttoivat esimerkiksi etsimään lisää tarvittavia osallistujia. Aineiston kerääminen pandemia-aikana oli haastavaa. Yhteinen tekeminen ja yhteen hiileen puhaltaminen näytti Moisseisen mukaan tulevan kuorolaisilta luonnostaan.

– Toivottavasti tutkimustulokset innostavat ihmisiä kokeilemaan kuorolaulua ja löytämään itselleen uuden mieluisan harrastuksen, Moisseinen pohtii.

Kuorolaisia hän kannustaa kutsumaan kaikki tutut ja sukulaiset mukaan kuoroon laulamaan. Hänen mukaansa laulaminen kannattaa aina. Senhän kuorolaiset jo tiesivätkin. Moisseinen aikoo vielä jatkaa tutkimusta varten keräämänsä aineiston parissa, sillä siinä on vielä paljon analysoitavaa ja raportoitavaa.

Teksti: Jonna Virtanen
Artikkelikuva: Ahti Viluksela / Sulasol ry

Nella Moisseinen
tutkijatohtori
Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö ja Musiikin, mielen, kehon ja aivojen tutkimuksen huippuyksikkö
Helsingin yliopisto, Lääketieteellinen tiedekunta, psykologian osasto

Väitöskirja:
Neural processing and benefits of singing in the ageing brain

Väitöskirja luettavissa:
http://hdl.handle.net/10138/626920

Artikkeli on alun perin julkaistu Sulasol 2/2026 lehdessä.