Kamarikuoro Ahjo Ensemble on helsinkiläinen sekakuoro, jonka tavoitteena on uudistaa ja elävöittää kuorokulttuuria monipuolisella ohjelmistolla, poikkitaiteellisilla projekteilla ja luomalla siltoja erilaisten taiteenalojen, genrejen ja yleisöjen välille. Ahjo tekee korkealaatuista musiikkia, on esiintynyt useissa genrerajoja rikkovissa produktioissa ja saanut tunnustusta kansainvälisillä festivaaleilla ja kilpailuissa.

Laulajat ovat pitkän linjan kuorolaisia ja vuosi sitten he saivat uudeksi johtajakseen Julia Laineman. Haastattelimme häntä ja Ahjon puheenjohtajaa Antti Koskista uuden johtajan rekrytointiprosessista ja ensimmäisestä yhteistyövuodesta.

Rekrytointiprosessiin kannattaa osallistaa koko yhteisö

Uuden johtajan hakuprosessi on kuoron näkökulmasta hyvin tärkeä, sillä monesti kuoronjohtaja on ainoa palkattu työntekijä. Koskinen kokee tärkeäksi, että suhde johtajan ja kuorolaisten välillä toimii, sillä se motivoi kuorolaisia panostamaan tekemiseen ja kehittymään laulajina.

Varsinainen hakuprosessi muistutti mitä tahansa rekrytointitilannetta. Aluksi kartoitettiin kuoron tarpeet ja halut, minkä jälkeen ulos laitettiin avoin ilmoitus. Osalle hakijoista lähetettiin ennakkotehtävät, ja muutaman viimeisen kanssa toteutettiin vielä koejohto. Keskiössä pidettiin koko ajan kuitenkin, että yhteisö etsi itselleen sopivaa johtajaa.

— Kuorolaiset saivat kertoa oman mielipiteensä kandidaateista ja kuorolaiset olivat Julian kohdalla hyvin yksimielisiä hänen ja kuoron yhteensopivuudesta. Tämän ansiosta toimikunnan oli helppo tehdä lopullinen päätös, Koskinen kertoo.

— Ahjon kanssa rekrytointiprosessi oli selkeä ja kommunikointi toimi erittäin hyvin. Ennakkotehtävien avulla pystyttiin hahmottamaan yhteistyön toimivuutta sekä ideoiden ja ajatusten kohtaamista, Lainema muistelee.

 

Molemmat ovat yhtä mieltä siitä, että kuorot ovat erilaisia ja on erittäin tärkeää, että kuoro löytää näköisensä johtajan. Kyseessä on pitkä yhteistyösuhde, joten on oleellista, että kuorolla ja johtajalla on samanlaisia visioita sekä tekemisestä että tulevaisuudesta. Lainemalta nämä löytyivät.

— Kuoronjohtajan etsimiseen kannattaa panostaa ja johtajaa hakevaa yhteisöä kannattaa kuunnella, Koskinen painottaa.

— Sama logiikka toimii myös toiseen suuntaan. Uutta työtä hakiessa minulle on johtajana tärkeää hahmottaa, onko ryhmä minulle oikea ja minkälainen kuoro on kyseessä. Ahjon kanssa oli hyvä fiilis alusta lähtien, Lainema lisää.

Ensimmäinen vuosi johtajan näkökulmasta

Kun työt Ahjon kanssa sitten alkoivat, Lainema halusi alkuun keskittyä äänenkäyttöön ja sointiin liittyviin asioihin. Jo koronaviruksen aiheuttaman tauonkin takia oli tärkeää, että jokaisen laulajan lauluinstrumentti saatiin toimimaan ja korvat avattua yhteisölle. Lisäksi Lainema halusi tuoda ohjelmistoon omia painotuksiaan, toki Ahjon aiempi ennakkoluulottomuus on edelleen vahvasti läsnä.

— Kuluneen vuoden perusteella Ahjolaisilla on intoa ja taitoa toteuttaa kunnianhimoisia projekteja ja kokeilla erilaisia genrejä. On inspiroivaa tehdä yhteistyötä erilaisten toimijoiden kanssa näiden projektien parissa, Julia kertoo.

Laineman mielestä on luonnollista, että alussa aikaa kuluu toisiinsa totuttelemiseen ja kontaktin löytämiseen. Jokaisella johtajalla on omanlainen käsialansa, jota kuoron on opittava lukemaan. Toisaalta myös johtajan on osattava lukea kuoroa ja ymmärtää miten kommunikaatio toimii parhaiten. Tätä prosessia hidasti alkuun maskien kanssa laulaminen. Se vaikeutti ihmisten tunnistamista ja haittasi ilmeiden näkemistä.

— Nyt vuoden jälkeen pystyn haastamaan kuoroa jo enemmän ja viemään laulajia mukavuusalueen reunoille. Vuosi on ollut antoisa. Ahjon kanssa pääsee toteuttamaan mielenkiintoista ja haastavaa ohjelmistoa, joka kehittää myös minua johtajana. Kuoron lämminhenkisyys ja yhteisöllisyys kantaa musiikkiin asti, Lainema summaa vuotta.

Tapa johtaa on yksilöllinen

Johtajana Lainema inspiroituu ihmisistä ja vuorovaikutuksesta heidän kanssaan. Hänen mielestään tärkeää on, että kuoronjohtajan, kuoron ja yleisön välille syntyy yhteys. Lainema haluaa musiikin avulla myös kommentoida yhteiskunnallisia asioita ja antaa tilaa tuntemattomammille säveltäjille ja kappaleille.

Ennakkoluuloton ohjelmistosuunnittelu on Lainemalle intohimo. Hän kokee, että kiinnostavat taiteelliset kokonaisuudet voivat tavoittaa sellaisia kuulijoita, jotka eivät muuten löytäisi kuorokonsertteihin. Lainemaa kiehtoo lauluäänen ja kuoroinstrumentin monipuolisuus. Onnistuneet ohjelmistovalinnat kehittävät myös lauluääntä ja taiteellista ilmaisua.

Terve äänenkäyttö on tärkeää Lainemalle. Äänenkäyttö sisältyykin kaikkeen tekemiseen koko treenien ajan. Esimerkiksi erilaisten äänenavaustekniikoiden avulla voidaan alkaa harjoitella kappaleen hankalia ja vaativia kohtia heti alusta lähtien. Tähän hän on panostanut alusta asti myös Ahjon kanssa.

Vahvistaakseen laulajien taitoja Lainema tekee mielellään yhteistyötä laulunopettajien kanssa, joko stemmoittain tai yksittäisten laulajien kanssa. Hän haluaa tarjota kuorolaisille työkaluja siihen, että oma instrumentti soi hyvin ja äänentuotto luontevaa.

— Kuorotreeneissä ei aina pysty antamaan yksilöityjä ohjeita, joten laulunopettajien kanssa työskentely on tärkeää kokonaisuuden luomisen kannalta, Lainema kertoo.

Ensimmäinen vuosi kuoron näkökulmasta

Koskinen on Laineman kanssa samaa mieltä siitä, että uuteen johtajaan tutustuminen on aina oma prosessinsa. Tutustuminen vie oman aikansa, mutta se on täysin normaalia missä tahansa ryhmässä, johon tulee uusia jäseniä. Ensimmäisen vuoden aikana opittiin miten yksilöt reagoivat erilaisissa tilanteissa ja miten Ahjo toimii ryhmänä.

— Haasteista suurimpia olivat kuitenkin koronavirusrajoitusten vaikutukset, jotka näkyivät niin harjoitusten vähyydessä, kuorolaisten poissaoloissa kuin konserttien siirtymisessä, Koskinen summaa.

Ahjolle johtajanvaihdos oli ensimmäinen ja se oli kuorolle suuri muutos, sillä kuorot ovat aina johtajansa näköisiä. Vaihdos sujui kuitenkin hyvin ja Ahjo jatkaa mukavuusalueen reunalla tekemistä ja itsensä haastamista.

— Kaiken kaikkiaan muutos on ollut todella positiivinen ja energisoiva. Tähän on varmasti vaikuttanut myös koronavirustilanteen paraneminen ja paluu normaalimpaan arkeen, mutta energiaa on saatu myös uudelta johtajalta, Koskinen pohtii.

Juhlavuosi lähestyy

Ahjo Ensemble viettää ensi vuonna 10-vuotisjuhlavuottaan. Juhlavuodelle on jo suunnitelmia, mutta kaikkia yksityiskohtia ei ole vielä lyöty lukkoon. Luvassa on ahjomaiseen tyyliin poikkitaiteellisia projekteja, kotimaan matkailua sekä juhlakonsertti, jossa on kattaus menneisyyttä ja tulevaisuutta.

Tänä syksynä Ahjolla on edessä myös levytysprojekti, kun Bengt Johanssonin tuotannon tuntemattomampia teoksia tallennetaan levylle.

— Toivomme, että projektimme inspiroi muitakin Johanssonin musiikin pariin, Lainema taustoittaa.

Juttu julkaistu alunperin Sulasol-lehdessä 3/22.
Lehden verkkoversioita pääset lukemaan klikkaamalla tästä.