Yhdistyneiden kansakuntien kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö Unescon ylläpitämään maailman aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon lisättiin vuodenvaihteessa 2021–2022 kaustislainen viulunsoitto. Se pääsi listalle toisena suomalaisena traditiona saunomisen jälkeen.

Suomen valtion ehdotettua pelimannitraditiota listalle, perustettiin viiden paikallisen järjestön voimin Kaustisen Unesco-työryhmä. Sen puheenjohtajana toiminut Kaustisen Kansanmusiikki-instituutin johtaja Matti Hakamäki on iloinen saavutetusta arvosta.

– Tälle listalle pääseminen edistää käytännön toimintaa, joka taas osaltaan velvoittaa jatkamaan traditiota. Perinteen harjoittajien ajatukset ovat tässä tärkeimmät, Hakamäki tiivistää.

Aineettoman kulttuuriperinnön merkitys ja arvostus ovat maailmanlaajuisesti kasvussa, sillä – Unescon oman määritelmän mukaan – pyrkimys kestävään kehitykseen ei onnistu ilman sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävää kehitystä. Aineettoman kulttuuriperinnön tulee tukea ja vahvistaa yksilöiden, ryhmien ja yhteisöjen identiteettiä myönteisellä tavalla. Kohdetta luetteloon esittänyt valtio sitoutuu turvaamaan perinteen säilymistä myös taloudellisesti.

Kansanmusiikki-instituutti, joka on toiminut Kaustisella vuodesta 1974, on alan merkittävä arkisto ja samalla tässä ajassa elävä keskus. Prof. Rainer Mahlamäen suunnittelemassa Kansantaiteenkeskuksen rakennuksessa toimii myös paikkakuntaa laajalti tunnetuksi tehneen festivaalin toimisto. Rakennuksesta löytyvät myös Suomen Kansansoitinmuseo sekä monitoiminen, osin kallioon louhittu Kaustinen-sali, jossa muun muassa lasten ja nuorten soittoa innostavan Näppärit-kokoonpanon kesäiset yhteiskonsertit aina pidetään, sekä maailman suurin kantele. Instituutin alaisuudessa on myös Kaustisen keskustassa sijaitseva Pelimannitalo, jossa eri kokoonpanot harjoittelevat jatkuvasti.

Perinne siirtyy uusille tekijöille

Kansanmusiikki-instituutin johtajan toimessa Hakamäki on näköalapaikalla suomalaisen pelimannikulttuurin suhteen. Pohjanmaalla soitto, laulu ja tanssi muodostavat yhdessä laajan tradition, ja vaikka Kaustinen onkin tunnetuin paikkakunta, jossa sitä jatkuvasti harjoitetaan, ovat naapuripitäjät asiassa yhtä aktiivisia.

– Tämä musisoinnin tietotaito elää, joka päivä soi jossain. On kollektiivinen halu siirtää tämä perinne myös seuraaville sukupolville ja pitää huolta oman osaamisen kehityksestäkin.

Kaustisen pelimanniperinteen ikää lienee mahdoton arvioida, mutta varmuudella se on elänyt ainakin 250 vuotta. Soittajien, laulajien ja tanssijoiden lisäksi kaustislaiset osallistuvat musiikkitoimintaan monissa tukitoimissa niin talkoolaisina, yhdistystoimissa kuin kuulijoinakin. Noin 4 300 asukkaan kunnan asukkaista merkittävää osaa musisointi koskettaa henkilökohtaisella tasolla.

– Musiikin tekemisen painoarvo kasvaa, kun omasta, monesti henkisenä perintönä saadusta harrastuksesta tulee vastaanottajalle olennainen osa Suomi-kuvaa, Matti Hakamäki linjaa.

Festivaali palaa kesäohjelmaan

Suuren yleisön keskuudessa Kaustinen tunnetaan toki parhaiten vuotuisista kansanmusiikkijuhlistaan, jotka ovat täyttäneet pitäjän keskuksen heinäkuiseksi viikoksi jo vuodesta 1968. Tavoitteena on, että tulevana kesänä juhlat pystyttäisiin taas pitämään normaalisti 11.–17.7. Tämänvuotisen festivaalin teemana on Mukana!, teematanssina menuetti ja teemamaakuntana Karjala.

Mikko-Oskari Koski

 

Juttu julkaistu alunperin Sulasol-lehdessä 2/22.
Lehden verkkoversioita pääset lukemaan klikkaamalla tästä.