Jouko Sakari Linjama (s. 4.2.1934 Kirvu, k. 12.1.2022 Hyvinkää) oli suomalainen säveltäjä ja kanttori. Hänen isänsä oli säveltäjä Jaakko Linjama, veljensä urkutaiteilija Seppo Linjama ja veljenpoika säveltäjä Jyrki Linjama. Jouko Linjama opiskeli Sibelius-Akatemiassa kirkkomusiikkiaineiden lisäksi sävellystä Aarre Merikannon ja Joonas Kokkosen johdolla. Helsingin yliopistossa hän opiskeli samoihin aikoihin musiikkitiedettä ja kirjallisuutta. Hän suoritti kanttori-urkurin tutkinnon 1960 ja hum.kand. tutkinnon 1962. Sävellysopintojaan hän jatkoi 1962-64 Kölnin musiikkikorkeakoulussa opettajinaan Bernd Alois Zimmermann ja Gottfried Michael Koenig.

Syksyllä 1963 Linjama osallistui Karlheinz Stockhausenin sävellysseminaariin Kölner Kurse für Neue Musik. Kölnissä Linjama kuitenkin vieraantui vallitsevasta sarjallisuudesta. Hylättyään dodekafonian polyfonia muodostui hänen sävelkielensä keskeiseksi osaksi. Linjama käyttää usein kaanontekniikkaa ja polytonaalisuutta mm. terssi- ja tritonussuhteissa. Myös useita rytmiaiheita ja tempoja esiintyy päällekkäin. Edelleen myös muotorakenteessa voi usein olla päällekkäin useita pienoismuotoja. Melodia sen sijaan ei ole niinkään tärkeässä osassa; teemana ovat useimmin sointu- kuin sävelsarjat.

Jouko Linjama toimi urkurina Helsingissä Pyhän Henrikin katolisessa seurakunnassa 1958-60, vt. kanttorina Pusulassa 1960-1961, naapurikunnassa Nummella 1961-1962 ja ulkomaanopintojen jälkeen yli kolme vuosikymmentä Tuusulan seurakunnan kanttori-urkurina 1964-97. Hän toimi myös Sibelius-Akatemian teoreettisten aineiden opettajana 1964-68. Toimiessaan opiskeluaikana Helsingin katolisen kirkon urkurina Linjama kiinnostui gregoriaanisesta koraalista.

Linjaman teokset ovat syntyneet usein sävellyskilpailujen innoittamina. Hän on voittanut ensimmäisen palkinnon seitsemässä Suomen ja Pohjoismaiden sävellyskilpailussa. Linjaman kirkkomusiikkituotanto on palkittu Suomen kirkon sävellyspalkinnolla. Hän on säveltänyt uruille mm. konserton (1971). Urkusävellysten ohella hänen tuotantoonsa kuuluu myös kuoromusiikkia ja oratoriotyyppisiä teoksia, kuten Missa de Angelis (1969) ja Suomalainen requiem (1998). Gregoriaanisia vaikutteita on kuultavissa esimerkiksi kuoromessussa Missa de Angelis ja urkumessussa Missa Cum jubilo. Linjaman 70-vuotissyntymäpäivän aikoihin 2004 sai kantaesityksensä hänen lastenoopperansa Suomalainen tapiiri. Linjaman tuotantoon kuuluu myös kuoro- ja yksinlaulusarjoja sekä kaksi jousikvartettoa.

https://core.musicfinland.fi/composers/jouko-linjama
https://www.ksml.fi/kulttuuri/Jouko-Linjama-Säveltäjän-opintokirja-–-30-vuotiaan-muistelmat-75-vuotiaana/182218