Choirs for Ecocide Law tarjoaa tunnin mittaisen ”Let’s Change The Rules” -konserttimateriaalipaketin ilmaiseksi kaikille ympäristöasioista ja -teoista kiinnostuneille kuoroille ympäri maailmaa. Konserttikokonaisuuden musiikki on kuoromusiikkia pop-musiikin vaikutteita sisältäen, kunkin säveltäjän omaa tyyliä ilmentäen. Konserttikokonaisuus käsittelee moniäänisesti luontoasioiden ympärillä olevaa diskurssia, ja tarjoaa lopulta ratkaisuksi lainsäädännöllisen kansainvälisen aloitteen.
Hankkeen internetsivujen kautta tarjolla on teokseen nimenomaisesti sävelletyt, itsenäisen dramaturgian muodostavat englanninkieliset kappaleet, melodiat ja soinnut sovitettuina SSA- ja SATB-versioina, harjoitusäänitteet, harjoitusprosessiohjeet, lavasuunnittelu- ja tuotantoehdotuksia sekä mediamateriaalia. Mukana projektissa on myös Choir Mate -sovellus, joka tarjoaa palvelunsa kuoroille materiaalin työstämisen vaihtoehdoksi – ilmaiseksi.
Choirs for Ecocide Law -työryhmän tavoite on lisätä taiteen keinoin tietoisuutta luonnontuhontalain tarpeesta, keinoista ja toimivuudesta sekä tarjota laulavalle ihmisjoukolle mahdollisuus tehdä jotain ympäristön eteen – laulamalla kuorossa.
Työryhmän taiteellisena johtajana on toiminut Merzi Rajala (Sibelius-Akatemia Global Music), verkostokoordinaattorina Peder Karlsson (Ruotsi, Royal Academyn kunniaprofessori, Real Groupin perustajajäsen) ja musiikkikoordinaattorina Kirsi Kaunismäki-Suhonen (kuoronjohtaja, kouluttaja, rehtori). Choirs for Ecocide Law julkaistiin Istanbulissa 27.4.2023 Maailman kuorosymposiumissa (World Symposium on Choral Music).
Mistä hankkeen idea syntyi?
Merzi Rajala ja Peder Karlsson ovat työskennelleet Euroopan Kuorojärjestö ECA:n koolle kutsumassa kuorolaulun tulevaisuustyöryhmässä tuoden keskusteluun vahvasti yhteisöllisyyden ja ympäristön näkökulmia. Peder, joka on toiminut End Ecocide Sweden -järjestössä kymmenisen vuotta aktiivisesti, otti Merziin yhteyttä ajatuksella, että luonnontuhontalakitietoisuuden lisäämiseksi on tehtävä jotakin.
Merzi puolestaan oli jo pitkään pohtinut, miten käyttää muusikon ja kuoronjohtajan taitojaan arvopohjansa mukaisesti ympäristön ja hyvinvoinnin lisäämiseksi, ja alkanutkin jo luomaan konseptia. Luonnontuhontalaki tuntui oikealta fokukselta konseptille. Lakiehdotus on selkeä, kaikkia tasapuolisesti kohteleva ja koskeva, kaikkien yhteistä hyvää, elämämme elinehtojen suojelua tavoitteleva laki. Se on myös konkreettinen ehdotus, asia, jolle me kaikki voimme tehdä jotain. Koska harva meistä on kuullut laista – päätimme ryhtyä toimeen.
Syntyi kaksi eri aikajänteen tavoitetta: pitkän ajan tavoite, Choirs for Ecocide Law – maailmanlaajuisen, taiteellisen ympäristötyökalun luominen kuoroille sekä lyhyen aikajänteen Sibelius-Akatemian Global Music -aineryhmän opiskelijoiden performanssi YK:n konferenssin oheistapahtumaan Tukholmassa kesällä 2022. Esityksen näki striimattuna kolme miljoonaa katsojaa.
Miten verkosto rakentui ja miten se toimii?
Kirsi Kaunismäki-Suhonen oli Sibelius-Akatemian Inspiration Course of Global Choir Leadership -kurssilla Merzin oppilaana. Kirsi oli tekemässä Jyväskylän kaupunginteatterissa syksyllä 2021 ensi-iltansa saanut tiedettä ja taidetta yhdistänyttä Katoava luonto – Vähin äänin -esitystä, ja Merzi kutsui hänet mukaan projektin ydintrioon.
Toimijoiden porukka alkoi rakentua prosessin edetessä ydin-trion verkostoja hyödyntäen; Stop Ecociden kansainvälinen johto, End Ecocide Sweden, Raila Mar (Stop Ecocide Finlandin ja Artists for Ecocide koordinaattori), European Choral Associationin Sonja Greiner, Edition Ferry Montanan Matthias Becker, kuorosovellus Choir Mate.
Säveltäjien suhteen ydintyöryhmä pohti taiteellista toteutusta, reunaehtoja ja toiveita. Näiden pohjalta otettiin yhteyttä kollegoihin ja tuttuihin ympäri maailman. Verkosto laajenee edelleen prosessin edetessä.
Ydinryhmä (Merzi, Kirsi ja Peder) kokoontuu viikoittain tapaamisiin. Kokouksissa tarkastellaan toiminnan etenemistä suhteessa tavoitteisiin ja jaetaan tehtäviä päämäärien saavuttamiseksi. Kaikki työ on tehty korvauksetta ”hartiapankilla” meille tärkeän asian puolesta, jo kahden vuoden ajan.
Minkälaista on ollut tehdä kansainvälistä projektia?
Projektia suunniteltaessa työryhmää pohditutti paljon, mikä olisi sopiva taiteellinen estetiikka, miten luoda kokonaisuus, johon mahdollisimman monella laulavalla ryhmällä olisi mahdollisuus päästä mukaan, millä kielellä laululyriikat tuotetaan ja millaiset asetelmat palvelisivat tavoitetta parhaiten.
Koska kaikki ydintyöryhmän tekijät tekevät hankkeen työtä ilman palkkaa, oli myös mietittävä ryhmän resurssien rajaamista. Keskustelimme paljon kulttuurisista tekijöistä, muun muassa siitä, että ympäristöongelmien tiedostaminen ja resurssit ympäristön hyväksi toimimiselle ovat eri maissa kovin erilaisia tarvehierarkian näkökulmasta.
Taiteellisen työn prosessissa opimme kantapään kautta, että sanat ja lupaukset tarkoittavat eri kulttuureissa eri asioita ja toimintatavat eroavat toisistaan – asiat etenevät hitaammin kuin omista lähtökohdista katsottuna toivoisi.
Toisaalta on ollut upea kokemus pyytää ja saada mukaan monia tuttuja ja tuntemattomia kuoromusiikin parissa tavalla tai toisella työtään tekeviä ihmisiä ja huomata, kuinka meitä kaikkia maasta ja kansallisuudesta riippumatta yhdistää rakkaus maapalloon ja halu tehdä jotain ympäristön tulevaisuuden hyväksi.
Oli myös upeaa saada julkaista hanke Istanbulissa, Maailman kuorosymposiumissa. Vastaanotto oli heti erinomaisen yhteisöllinen ja arvostava. Kuulijat kokivat asiamme tärkeänä ja meille tarjottiin kansainvälistä tukea siltä istumalta, mm. tekstien käännösapua ja kansainvälinen webinaari. Auttamisen halu oli käsin kosketeltava.
Minkälaisia vaikutuksia hankkeella on jo ollut?
Hanke on vastikään julkaistu, ja kuorojen kokemuksia ei ole vielä kertynyt kovin paljoa. Kuoromateriaalin maailmanensi-ilta oli Jyväskylässä 15.4.2023 Harjun Laulun, Happy Voices -kuorojen, Lauluyhtye Avesin ja Trio Ohoi! -orkesterin kanssa. Nämä ryhmät toimivat myös hankkeen ”koekaniineina” ja arvokkaina kokemusasiantuntijoina.
Laulajilta kerätyn palautteen mukaan prosessi vaikutti hyvin monen laulajan luontoajatteluun ja käytännön tekoihin. Vaikuttavimpana huomiona oli musiikin suuri vaikutus tunteisiin ja sitä kautta ajatteluun. Olimme palautteesta erittäin iloisia ja koimme, että olimme onnistuneet päätavoitteessamme.
Kirsi opiskelee Metropolia Ammattikorkeakoulussa Luovien alojen kulttuurituotannon johtamista ja tekee lopputyönsä kansalaisvaikuttamisesta taiteen keinoin: muutoksen ja tunteiden johtamisesta, tarinallistamisesta ja laulamalla vaikuttamisesta. Kirsin opiskelut ovat mahdollistaneet sen, että olemme saaneet prosessistamme suoraa tutkimustietoa ja osviittaa.
Yleisesti sanoen kohtaamamme ihmiset ovat olleet kiinnostuneita ja innostuneita. Ihmiset ovat mielellään tarjonneet yhteistyötä ja vetoapua omien resurssiensa puitteissa verkostojaan hyödyntäen. Koemme, että meidän esimerkkimme voi olla muille monessa mielessä inspiroivaa ja tietoisuus tieteen ja taiteen yhteisistä vaikuttamismahdollisuuksista on alkanut lisääntyä.
Mitä seuraavaksi?
Lehden ilmestyttyä ensimmäinen kansainvälinen webinaari on pidetty yhteistyössä European Choral Associationin kanssa. Työryhmän suurin tehtävä on huolehtia hankkeen kestävyydestä ja hankkeen tietoisuuden levittämisestä kaikkiin maanosiin, laulaville ihmisille.
Työryhmä suuntaa katseensa myös kansainvälisten verkostojen, järjestöjen, kuorofestivaalien ja tapahtumien mahdollisuuksiin edistää luonnontuhontalakitietoisuutta. Iloksemme moni suomalaiskuorokin on jo ottanut yhteyttä aikomuksenaan polkaista Choirs for Ecocide Law -projekti käyntiin.
Tutustu ja tutki lisää www.stopecoscde.earth/choirs.
Merzi Rajala
Kirsi Kaunismäki-Suhonen
Juttu on ilmestynyt Sulasol 3/23 lehdessä. Koko lehden pääset lukemaan osoitteessa https://sulasol.fi/sulasol-lehti/nakoislehdet/