Kun laulamme, soitamme tai vain kuulemme musiikkia, aivoissamme ja kehossamme alkaa tapahtua. ”Jo 20 sekuntia musiikkia muokkaa ihmisen fysiologiaa, kun pulssi ja verenpaine muuttuvat”, aivotutkija Minna Huotilainen toteaa.

Musiikki voi virkistää, aktivoida tai rentouttaa, tilanteesta ja musiikista riippuen. Se on niin tarpeellista, että Huotilaisen mukaan luultavasti kaikki esiäitimme ja -isämme ovat olleet muusikoita. Musiikki on auttanut ihmislajia selviytymään satojentuhansien vuosien ajan

”Metsästäjä-keräilijän elämässä muusikkous on ollut jokaisen perustehtävä. On osattu laulaen nukuttaa vauvat, tsempata oma ryhmä jahtiin tai autettu yhteisöä tyyntymään iltaisin. Musiikki on ollut välttämätön sekä yksilölle että yhteisölle, ja kaikki ovat kantaneet kortensa kekoon.”

Kuorolaulaja hoitaa aivojaan

Musiikkia kannattaa harrastaa, vaikka ei olisi mitään erityisiä musiikillisia tavoitteita. Musiikin harjoittelu nimittäin hoitaa aivojamme: aivojen harmaa kerros paksunee, ja erilaiset kognitiiviset toiminnot kuten muisti, keskittymiskyky ja kielelliset taidot vahvistuvat.  Musiikin liitännäishyödyt auttavat esimerkiksi oppimisessa.

Tutkijan mielestä jokaisella pitäisikin olla oikeus musiikkiin, lapsista ikäihmisiin, erityisryhmiä unohtamatta.

”Vaikutukset erottuvat jo vuoden kuluttua harrastuksen aloittamisesta, joten koskaan ei ole liian myöhäistä aloittaa”, Huotilainen huomauttaa.

Pelkkä passiivinen kuuntelukin treenaa muistiamme.

”Musiikki hyödyttää muistitoimintojamme, koska siinä on paljon toistuvia elementtejä. Kun aivot löytävät toistoa esimerkiksi kertosäkeistä, ne pyrkivät tekemään siitä mallia. Se on erinomaista muistitreeniä aivoillemme ja tapahtuu itsestään”, Huotilainen sanoo.

Luonto on aivoystävällinen konserttisali

Tänä vuonna kuoroja on kutsuttu konsertoimaan ulos kansallispuistoihin eri puolilla maata järjestettäviin Luonnon päiviin. Ulkona laulu on aivotutkijan näkökulmasta aivoystävällinen konsertoinnin muoto sekä laulajalle että kuulijalle.

”Siinä palataan ihmiskunnan alkumetreille, metsästäjäkeräilijän maailmaan. Vesien äärellä ja metsien siimeksessä ihminen on alun perin musiikkia tuottanutkin.”

On tutkittu, että esimerkiksi laulujen lyriikka avautuu kuulijalle ulkotiloissa paremmin, sillä vokaalien tunnistus on ulkona akustiikan vuoksi helpompaa.

Huotilainen nostaa esille ulkoilun hyödyt aivoille muutenkin. Ulkona liikkujan on helpompi hahmottaa kolmiulotteisia kokonaisuuksia ja suunnitella tulevaa.  Huotilaisen mielestä esimerkiksi kehityskeskustelut kannattaisikin järjestää ulkona kävellen.

Metsässä laulaja tietää kokemuksesta, että flow-tilan voi saavuttaa helposti. Se ei ole ihme, koska sekä luonnossa oleskelu että musiikki laskevat stressitasoa.

Merja Aakko