Yli 40 vuotta Viitasaarella toiminut naiskuoro Vikla on koostanut ohjelmistonsa aina ajan hengessä, mutta myös kuoron koon ja laulajien mieltymykset huomioiden. Näin valmistauduttiin koronan vuoksi siirtyneeseen huhtikuiseen juhlakonserttiinkin.

Viimeisten kymmenen vuoden aikana Vikla on saanut esitettäväkseen tilausteoksia, joita on säveltänyt kuoron pitkäaikainen viitasaarelainen säestäjä, pianisti Riitta Kotisara. 40 +-konserttiin vastaavaa yhteistyötä tehtiin pihtiputaalaisen muusikon Helena Lehmuskeron kanssa.

Hän sävelsi Viklalle omien sanojensa mukaan ”soivia luontokuvia”. Uusimmat tilausteokset ovat kuorolle erityisiä siksi, että ne on sävelletty oman johtajan, Maija-Lea Mannisen, runoihin.

­– Runojen aiheita löytyy missä vain luonnossa kulkiessani. Tuntui houkuttelevalta saada taas 30-vuotiskonsertin tapaan kuorolle aivan uniikkeja teoksia harjoiteltavaksi. Päätimme kuoron kanssa hyödyntää valmiita tekstejäni, joista Helena valitsi mieluisiaan ja työsti niistä viiden laulun sarjan, kertoo Manninen.

 

Aiemmasta Tarinakonsertti Venny -yhteistyöstä kuorolle tuttu Anna-Mari Laulumaa luotsasi taas Viklan rohkeaan ilmaisuun ja laati runoihin sopivan kuorokoreografian. Mannista kuoronjohtajana lämmittää se, miten sitoutunutta porukkaa kuorossa on ja miten rohkeasti kokeillaan kaikenlaista.

Tarinakonsertti Venny

Yksi Viklan kuorohistorian erityisistä virstanpylväistä oli valtakunnallisella kiertueella esitetty Tarinakonsertti Venny. Sen käsikirjoituksen tekijäksi ja monologin esittäjäksi saatiin viitasaarelaislähtöinen Keskisuomalaisen varapäätoimittaja Inkeri Pasanen.

– Tarinakonsertti valittiin vuonna 2017 osaksi Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa ja se tarjosi minulle varmasti elämäni suurimman haasteen kulttuurin saralla. Konsertin ideoinnista ja yhteistyökumppaneiden hankkimisesta, markkinoinnin hoitamisesta, esiintymispaikkojen ja kuljetusten järjestämistä lukemattomien pienempien, mutta välttämättömien yksityiskohtien varmistamiseen, kertoo Ritva Puranen.

Hän on laulanut Viklassa noin 25 vuotta ja viimeiset 13 vuotta myös johtanut kuoroyhdistystä. Purasen luovuus on päässyt kukoistamaan paitsi monissa kuoron käsiohjelmissa ja konserttijulisteissa myös tekstiilisuunnittelussa. Kuorolla on esiintymispukuihinsa aivan oma Vikla-kuosi.

– Kuorossa pääsee kokeilemaan siipiään monella tapaa. Parhaimmillaan se on uusia kokemuksia turvallisessa ja rohkaisevassa ilmapiirissä ystävien keskellä, Puranen toteaa.

 

Yksi perustajäsenkin rivissä

Aikuisten naisten kuorosta löytyy useita, 10–30 vuotta mukana olleita laulajia, mutta jopa yksi perustajajäsen, kakkossopraano Eija Vesterinen.

– Kuoron aloittaessa vuonna 1981 kokoonpano oli musiikkitaustaltaan kirjava. Kuoron runko muodostui kamarikuorossa laulaneista opettajista. Loput olivat kuorolaulusta kiinnostuneita, mutta suurimmalla osalla heistä ei ollut teoriaosaamista tai aiempaa kuorotaustaa, kakkossopraano Vesterinen kertoo.

Musikaalisen suvun kasvatti Vesterinen löysi kuorolaulusta oman kanavansa musiikin tekemiseen.

– Muutama kuoronjohtajakin suvusta löytyy. Omalla kohdallani Naiskuoro Vikla ja laulusiskot myös ystävinä, on ollut erittäin tärkeä ja voimaannuttava osa aikuiselämääni aina tänne eläkeikään asti, kiteyttää Vesterinen.

 

Alkuvaiheessa kuoron vahvuus oli noin 40 laulajaa. Tällä hetkellä esiintymiskokoonpano on 17 naista.

– Vieruskaverinani kuorossa lauloi alkuvuosina Anna-Mari Kähärän äiti, Saara-Maija Kähärä. Muutaman vuoden jälkeen hän sanoi minulle: Nyt voin jäädä kuorosta pois, sinä osaat jo, Vesterinen mainitsee.

Monella muullakin kuorolaisella on samanlaisia kokemuksia varmojen laulajien avusta.

– Alkuvuosikymmeninä kuoro teki paljon erilaisia talkootöitä varojen hankkimiseksi. Kudottiin, ommeltiin, leivottiin, kulotettiin ja seuraavana keväänä siemennettiin aukot. Nykyään tulot tulevat lähinnä esiintymisistä, Vesterinen kertoo.

Vikla oli myös aktiivinen osallistumaan Naiskuoroliiton merkkilaulukursseille ja nousi kerran eniten perusmerkkejä suorittaneeksi kuoroksi.

Ulkomaan konsertointimatkat, ainakin Espanjaan, Ruotsiin ja Norjaan kuuluivat aktiivisiin alkuvuosiin. Naiskuoroliiton ja Sulasolin koulutukset sekä suurtapahtumat ovat olleet niin Vesterisen kuin muunkin kuoron mieleen jääviä hetkiä näihin päiviin saakka.

Kuoron taiteellisina johtajina ovat toimineet aikajärjestyksessä Marja-Liisa Kumpunen, Katriina Virrankoski, yhden vuoden Natalia Karponina, Maria Kuula ja viimeiset yhdeksän vuotta Maija-Lea Manninen.

 

Pirjo Nyman

 

Tapahtuuko kuorossanne tai orkesterissanne? Haluatko kirjoittaa siitä vieraskynä-artikkelin? Ota yhteyttä lehti@sulasol.fi!