Asenne ratkaisee
“Mä en pääse noin korkeelle” Kuulostaako tutulta? Tämän tyyppinen ajattelu antaa aivoillesi, kehollesi ja itsellesi luvan luovuttaa ennen kuin olet edes aloittanut. Ota siis haaste vastaan ja ajattele uteliaasti, että “tuollaista säveltä en ole kovin usein laulanutkaan, joten nyt työhaalarit päälle ja yrittämään.” Työvälineet lauluun löytyvät sinusta itsestäsi. Aloita aina asennosta, hengityksestä, kehon lämmittämisestä ja kuulostele tuntojasi. Jos tänään ei ole fiilistä, kokeile myöhemmin. Ääntä ei tule pakottaa. Älä luovuta, sillä laulaminen ja laulun opiskelu on jatkuva prosessi. Talonkin saa rakennettua, kun jaksaa joka päivä muurata yhden tiilen lisää. Sinä päätät, millaisen talon haluat rakentaa.
Kehoni on instrumenttini
On hyvä tiedostaa ja muistaa, että laulu-instrumentti ei toimi, kuten esimerkiksi piano. Kun avaat pianon kannen, tiedät, että koskettimet ovat aina omilla paikoillaan ja kaikukoppa samanmuotoinen. Laulajan instrumentti on elävä, piilossa kehon sisällä ja sillä on suora yhteys aivoihin, joten siksi se toimii joka päivä vähän eri tavalla. Se, miten olet nukkunut, syönyt, millainen fiilis ja yleiskunto sinulla on, vaikuttavat instrumenttisi toimintaan. Kaikki lähtee asenteesta ja siitä, että haluat kehittää itseäsi.
Laulaja on puhallinsoitin, jossa äänen tuottaminen tapahtuu ilmavirran ja ilmanpaineen säätelyllä. Keuhkoista tuleva ilma saa äänihuulet värähtelemään. Värähtelevä ilma vahvistuu suuontelossasi ja siinä tilassa, missä laulat. Kun värähtely saavuttaa korvasi, tärykalvo alkaa värähdellä samassa tempossa kuin äänihuulista lähtenyt värähtely. Lopulta aivot tulkitsevat värähtelyn tietyn korkuisena äänenä. Ääni syntyy siis aivoissa, ei kurkussa. Toisin sanoen, jos haluat vaikuttaa ääneesi, sinun täytyy vaikuttaa hengityksen tuottamaan värähtelyyn. Hengityskoneistosi toimii, kun asentosi on luonnollinen ja tasapainoinen.
Hengityksellä on merkitystä
Oikean asennon löytäminen, kehon toiminnan tiedostaminen ja hengityksen aistiminen kehossa on oleellista. Muista, että sinun ei itseasiassa tarvitse ‘hengittää’ laulaessa sen kummemmin kuin normaalistikaan. Mietipäs, kuka sinut opetti hengittämään, kun synnyit? Se, että vetää keuhkot täyteen ilmaa juuri ennen laulamista, häiritsee kehon luonnollista hengitystä. Laulaessa, samoin kuin puheessa, uloshengitys on aktiivinen, siksi sisäänhengityksen tulisi antaa tapahtua refleksinomaisesti päästämällä lihakset rentoutumaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sohvaperunarentoutta.
Esimerkiksi ilman ulos työntäminen vatsaa sisään vetämällä ja vatsan jännittäminen myös sisäänhengityksen aikana, saa hengityksen nousemaan helposti keuhkojen yläosiin. Tällöin ainut keino saada ilmaa, on vetää keuhkot täyteen nenän kautta.
Kokeile, että hengität ulos pienellä sihinällä. Sihinän lopulla tunnet, että keskivartalon lihakset hieman supistuvat ja keskivartalo ikään kuin kutistuu. Kun tarvitset ilmaa (=sisäänhengitys), päästä keskivartalon lihakset rennoiksi ja anna leukasi loksahtaa auki. Huomaat, että kehosi imaisee ilmaa sisään automaattisesti. Samalla huomaat, että kurkunpääsi ja kaulan alueen lihaksesi rentoutuvat antaen äänihuulille mahdollisuuden rentoutua ja valmistautua uuteen sihinään tai ääneen. Jos et saat tuntumaa kehoosi heti, älä huolestu. Hengityksen aistiminen kehossa ja sisäänhengityksen refleksinomainen avautuminen vaativat säännöllistä ja pitkäjänteistä harjoittelua pienissä erissä.
Ainutlaatuinen ääni kaipaa huoltoa ja hoivaa
Olet ehkä huomannut, että suklaan tai jäätelön syönnin jälkeen kurkussa tuntuu limaiselta ja laulaminen on vaikeaa. Tämä on normaalia, joskin yksilöllistä. Erilaiset maitotuotteet, voimakkaat mausteet, sokeripitoiset juomat, parfyymit, hiuslakat, voimakkaat hajut, jne. saavat usein kurkun limakalvot reagoimaan ja limaneritys kasvaa. Älä ryi limaa ulos, sillä rykiessä ilmanpaine äänihuulia vasten kasvaa ja rasittaa äänihuulilihaksia.
Tiesitkö, että äänihuulesi ovat vain pikkurillin kynnen leveyden kokoiset hauraat, symmetriset lihakset. Äänenmurroksen aikana lihakset hieman kasvavat ja kurkunpää laskeutuu, jolloin ‘sointiputki’ äänihuulista huuliin pitenee. Tämä vaikuttaa äänesi sointiin. Kun mietit äänihuulten, kurkunpään, suuontelon ja keuhkojen kokoa, niin ymmärrät, kuinka tärkeää hengitys ja oikean ilmanpaineen tuottaminen laulaessa on. Lapsen ja nuoren keuhkot eivät ole kooltaan ja toiminnaltaan samanlaiset kuin aikuisen keuhkot.
Oletko huomannut joskus sen, että et pysty laulamaan samanmittaisia fraaseja kuin esimerkiksi joku aikuinen laulaja? Äänialan laajuus on lapsilla ja nuorilla suppeampi kuin aikuisilla. Älä siis vaadi instrumentiltasi liikoja liian aikaisin. Instrumenttisi on valmis vasta, kun olet kehittynyt ja kasvanut täyteen mittaasi. Äänenmurroksen aikana voit laulaa, kunhan muistat, että laulaminen ei saa sattua tai tuntua pahalta.
Miten oppia laulamaan?
Laulua voi opiskella eri tavoin: koulun musiikintunneilla, kuorossa ja laulutunneilla. Opettajan ja kuoronjohtajan johdolla opit tekemään juuri sinulle sopivia harjoituksia ja saat häneltä välitöntä palautetta edistymisestä. Ryhmässä laulaminen on hauskaa ja motivoivaa, ryhmä tukee sinua oppimisessa. On ihana tunne, kun oma ääni soi yhdessä muiden kanssa!
Olet myös saattanut katsoa internetistä erilaisia opetusvideoita, joilla annetaan vinkkejä erilaisista laulutekniikoista. Katsoessasi videoita, olet ehkä huomannut, että kaikki harjoitukset eivät välttämättä onnistu tai ne tuntuvatkin pahalle kehossa. Mistä tietää, mikä on itselle sopiva harjoitusvideo? Tärkeintä on aluksi varmistaa, että osaat videon opetuskieltä ja ymmärrät ohjeet. Laulamiseen liittyy paljon sanoja ja käsitteitä, joita et ehkä tiedä. Videon opettajalta et saa palautetta, teetkö harjoitukset oikein. Siksi on tärkeää, että tunnet kehosi ja tiedät laulamisen perusasioita ennen kuin lähdet opettelemaan laulamista videoiden avulla.
Mari Koistinen, MuM, FM, kuoropedagogi
Elsi Kinnunen, musiikkipedagogi AMK
Äänitimpureiden lauluvinkit lapsille
Pohjois-savolaiset Mari Koistinen ja Elsi Kinnunen käynnistivät lasten lauluopetukseen suuntautuvan hankkeen Äänitimpureiden lauluvinkit lapsille toukokuussa 2021. Hanke sai rahoitusta Pohjois-Savon maakuntarahastolta.
Hankkeen tarkoituksena on tuottaa opetusmateriaalia, jota opettajat ja kuoronjohtajat voivat hyödyntää työskentelyssään. Opetusmateriaalia julkaistaan ilmaiseksi Äänitimpureiden YouTube –kanavalla ja Facebookin Äänitimpureiden lauluvinkit -ryhmässä.
Videoiden sisältö ja työskentelytavat ottavat huomioon perusopetuksen uuden opetussuunnitelman tavoitteet. Keskeistä on kokonaisvaltainen hyvinvointi, yhdessä tekeminen, omaan kehoon ja ääneen tutustuminen, rohkaiseminen luovaan toimintaan, epäonnistumisien sietokyvyn kasvattaminen ja oppimiskokemuksista nauttiminen.
Jokainen video sisältää tietoa musiikin perusaineksista, joten ne soveltuvat myös musiikin tietoaineksen opettamiseen. Videot toimivat myös musiikin etätuokioina ja niiden pohjalta opettaja voi ideoida pieniä lisätehtäviä lapsille. Videoiden toiminnallisuus auttaa lapsia sekä aktivoitumaan liikunnallisesti että rauhoittumaan ja keskittymään.
Mari ja Elsi tulevat mielellään kouluttamaan kuorolaisia, opettajia ja kuoronjohtajia ympäri Suomea.
Laulajan huoneentaulu
- Suhtaudun asioihin positiivisesti, avoimesti ja ennakkoluulottomasti.
- Tiedostan oman instrumenttini mahdollisuudet ja rajat – siksi en vaadi ääneltäni kaikkea heti, tässä ja nyt. Ymmärrän, että lauluääneni kehittyminen on elinikäinen prosessi.
- Ymmärrän, että laulaminen on motorinen taito. Opin, kun harjoittelen säännöllisesti.
- Kehoni on ainutlaatuinen instrumentti. Kannan sitä ylpeästi ja huolehdin siitä.
- Tiedostan, että olen puhallinsoitin ja ymmärrän, että hengityksellä on tärkeä rooli laulamisessa.
- Muistan aina lämmitellä ja virittää instrumenttini toimintakuntoon ennen laulamista sopivilla harjoituksilla. Muistan virittää myös mieleni.
- En laula tai käytä ääntäni voimallisesti, jos olen sairaana.
- En kuiskaa tai huuda.
- Puhun ja laulan selkeällä artikulaatiolla.
- Nautin laulamisesta sekä yksin että yhdessä ja kaikesta siitä, mitä osaan ja opin.